AKKE-rahoituksen ehtoja
Hakijan on suositeltavaa ottaa yhteyttä Kymenlaakson liittoon tarkempien hakutietojen ja ohjeiden saamiseksi ennen hakemuksen jättämistä. Hakuohjeet löytyvät tämän sivun alaosasta.
Hankkeelle voidaan myöntää tukea, jos sillä on merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseksi, toiminta on voittoa tavoittelematonta, kehittämishankkeena tuettavan toiminnan tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä ja tuettavat investoinnit hyödyttävät alueen kehittämistä yhtä toimijaa laajemmin.
Hankkeen tulee kohdistua Kymenlaakson kehittämiseen ja olla maakuntaohjelman mukainen.
Maakuntajohtaja päättää enintään 50 000 euron tukirahoituksesta ja sitä suuremmista päätöksen tekee maakuntahallitus.
Rahojen jakoa säätelee laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (756/2021) sekä laki alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (757/2021).
Kuinka suuri tuen osuus on?
Tuen enimmäismäärä on 70-80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankkeen kesto voi olla enintään 3 vuotta.
Mahdolliset tuensaajat
Tuensaajina voivat olla julkis- ja yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt, kuten esimerkiksi kunnat, korkeakoulut, oppilaitokset, seudulliset kehittämisyhtiöt, järjestöt, säätiöt, urheiluseurat ja erilaiset hyvinvointiorganisaatiot.
Maakunnan liitto ei voi myöntää rahoitusta yksittäiselle yritykselle sen liiketoiminnan kehittämiseen. Rahoitusta ei pääsääntöisesti ole tarkoituksenmukaista myöntää hankkeelle, joka on toisen viranomaisen rahoittamaa hanketoimintaa.
Käytettävät kustannusmallit
AKKE-hankkeissa suositeltava kustannusmalli on flat rate 40 %. Kustannukset esitetään seuraavasti: kaikki muut hankkeen kustannukset kuin palkkakustannukset korvataan summalla, joka on 40 % hyväksyttävistä palkkakustannuksista. Tämä flat rate -osuus ei näy hakijan hankkeen kirjanpidossa. Flat rate sisältää mm. hankehenkilöstön matkat, ostopalvelut, toimitilakulut, hallinnointia varten hankittavat koneet ja laitteet, toimistotarvikkeet, puhelinkulut, hallintokulut, ohjausryhmän kulut ja kokoustarjoilut.
Flat rate 7 % -kustannusmallissa on palkkakustannusten lisäksi myös muita kustannuslajeja, ja flat rate -osuus lasketaan kaikista välittömistä kustannuksista eli myös muista raportoiduista kustannuksista kuin palkkakustannuksista. Malli voidaan valita ainoastaan, mikäli jokin seuraavista ehtoista täyttyy:
- Hankkeessa ei ole lainkaan hankehenkilöstön palkkakustannuksia
- Ostopalveluista aiheutuvat kustannukset ovat vähintään 30 prosenttia hankehenkilöstön palkkakustannuksista
- Matkakustannukset ovat vähintään 20 prosenttia hankehenkilöstön palkkakustannuksista
Flat rate 1,5 % -mallia sovelletaan rahoituslain nojalla rahoitettaviin investointihankkeisiin ja kehittämishankkeisiin sisältyviin investointeihin. Mallissa flat rate -osuus lasketaan kaikista välittömistä kustannuksista.
Kertakorvausmallissa hankkeeseen myönnetään tuki kertakorvauksena rahoituspäätöksessä yksilöidyn selkeän tuotoksen perusteella. Kv-hankkeiden valmisteluun myönnettävä tuki myönnetään kertakorvausmallin mukaisena, tuen ollessa enintään 20 000 €. Muihin hankkeisiin myönnettävän kertakorvausmallin mukaisen tuen määrä on enintään 100 000 €. Hankkeen toteuttaminen ja tuen maksaminen voidaan jakaa osiin, jos se on tarkoituksenmukaista hankkeen toteuttamisen kannalta ja kullekin osalle on määritelty selkeä tuen maksamisen perusteena oleva tuotos. Tukea ei voi myöntää kertakorvauksena kokonaisuudessaan julkisena hankintana toteutettaviin hankkeisiin.
Palkkakustannusten osalta käytössä on yksikkökustannusmalli.
AKKE-hakuohjeessa avataan kustannusmalleja tarkemmin.
