Maakunnan kehityksen kärjessä

Karttapalvelupalautteet

Maakuntakaavan nähtävilläoloajan ulkopuolella karttapalautepalvelun kautta tulleet Kymenlaakson maakuntakaavaa koskevat palautteet ja Kymenlaakson Liiton antamat vastaukset palautteisiin. Mikäli palautteen antaja on jättänyt yhteystietonsa, on vastaus lähetetty myös suoraan ko. henkilölle. Listauksesta on poistettu palautteen jättäneen nimi- ja yhteystiedot.

  • Maakuntakaavan luonnos oli nähtävillä 27.8.-7.10.2018. Maakuntahallituksen antamat vastineet ja jatkotoimenpiteet on luettavissa täältä.
  • Maakuntakaavan ehdotus oli viranomaislausunnoilla 21.10.-29.11.2019. Maakuntahallituksen antamat vastineet ja jatkotoimenpiteet on luettavissa täältä.

Palautetta vireillä olevasta maakuntakaavasta voi edelleen jättää palautekanavan kautta.

  PALAUTE VASTAUS
28.2.2020 Pyöräilyreitti merkitty Pienliikkalantielle, joka on yksityistie. Nyt, kun myös Sippola-Enäjärvi tie on päällystetty, kannattaisi Sippolan ja Kaipiaisten väli ottaa pyöräilyreittiverkostoon. Maakuntakaavassa osoitetut ylimaakunnallisesti merkittävät pyöräilyreitit perustuvat ajantasaisiin reittiselvityksiin, joita on tehty vuonna 2007 valmistuneen Ylimaakunnallinen ulkoilu- ja luontomatkailuhankkeen yhteydessä. Reitit on osoitettu jo Kymenlaakson voimassa olevissa maakuntakaavoissa. Vireillä olevan Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 yhteydessä reitteihin on tehty joitakin teknisiä korjauksia ja tarkennuksia mm. kansallisen liikuntapaikkojen tietokannan (LIPAS) sekä Euroopan laajuisen EuroVelo reitistön perusteella. Pyöräilyreittien esittäminen maakuntakaavassa ei synnytä jokamiehenoikeuksia ylittäviä valtuuksia liikkua maastossa ennen kuin reitti on toteutettu sopimuksin. Maakuntakaavassa esitetty pyöräilyverkosto ei estä pyöräilyverkoston ulkopuolisten teiden kuten Sippola-Enäjärvi tien hyödyntämistä pyöräilyyn.
7.12.2019 Viitaten YLE1 kanavalla 2.12. esitettyyn MOT ohjelmaan, kysyisin perusteita maakuntakaavalle Kullasvaaran alueen osalta, onko 3-5 junaa vuodessa riittävä liiketaloudellinen kannustin kaavoittaa nyt esitetyssä laajuudessa logistiikka-aluetta? Ymmärrän, että kaava laaditaan 20 vuoden tähtäimellä, mutta samalla ajanjaksolla Suomen tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä ja todistettavasti meriliikenne tarjoaa päästöjen kannalta huomattavasti paremman ratkaisun kuin kaavailtu rautatieliikenne. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakunnan liiton valtuusto.

Maakuntakaavaehdotuksessa Kullasvaaran logistiikka-alue esitetään liikennealueen merkinnällä. Kouvolan yhdistettyjen tie‐ ja rautatiekuljetusten terminaali (RRT) kuuluu Euroopan laajuiseen liikenteen ydinverkkoon (TEN‐T) ja on ainoa laatuaan Suomessa. Kouvolan RRT tarjoaa konttiliikenteelle kilpailukykyisen kuljetuskäytävän Aasiasta Pohjois‐Eurooppaan raiteilla. Logistiikka‐alueen laajentaminen mahdollistaa tuotantolaitoksille, kotimaisille ja kansainvälisille logistiikkayrityksille, kauppa‐ ja tukkukauppatoiminnalle sekä muulle elinkeinotoiminnalle uuden konseptin liittyen kansainväliseen liiketoimintaan. Liikennealue on tavaraliikenteen valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä solmupiste osana Väyläviraston luokituksen mukaista laajempaa Kouvolan solmua.

Kullasvaaran liikennealue ei rakennu pelkästään Kiina-junien varaan, vaan palvelee myös kaikkia muita elinkeinoelämän tavaraliikenteen kuljetuksia ja Venäjä-liikennettä. Lisäksi se palvelee kahdensuuntaisesti Suomen suurinta yleissatamaa HaminaKotkaa, johon on suora yhteys Vt 15 tietä ja Kouvola–Kotka/Hamina rataa pitkin. Sitä myöten Etelä- ja Pohjois-Kymenlaakson toiminnallinen kytkeytyminen vahvistuu linkittyen samalla entistä paremmin ylimaakunnallisiin ja kansainvälisiin kuljetusketjuihin. Näistä tekijöistä muodostuu merkittäviä synergiaetuja, jotka tukevat samalla vähähiilisen liikenteen edistämistä. Kansainvälisten, valtakunnallisten ja maakunnallisten ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuljetusten siirtämistä entistä enemmän raiteille ja tehokkaiden sekä sujuvien kuljetusketjujen luomista. Maakuntakaavaratkaisulla varaudutaan näin pitkän aikavälin kehittämistarpeisiin siten, että niiden toteutumiselle luodaan alueidenkäytöllisiä edellytyksiä.

Parhaimmillaan meriliikenne muodostaa toimivia kuljetusketjuja yhdessä mm. rautatieliikenteen kanssa. Meriliikenne ja satamat on huomioitu Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa. Maakuntakaavassa esitetään maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät satamien liikennealueet sekä yhteysalusliikenteen satamat. Laivaväylistä esitetään Väyläviraston luokituksen kauppamerenkulun 1 ja 2 luokan väylät kokonaisuudessaan sekä hyötyliikenteen matalaväylät silloin, kun ne yhdistävät maakunnallisesti merkittäviä matkailukohteita väyläverkostoon. Kotka-Pietari välille esitetään laivaväylän suunniteltu yhteys, joka mahdollistaisi aluskokojen kasvattamisen edistäen HaminaKotka sataman kilpailukykyä.
21.11.2019 Maakuntakaavaan seuraavat linjaukset: H:ki-Porvoo-Loviisa-Pyhtää-Kotka-Hamina-Vaalimaa (Haminasta Vaalimaalle E18 moottoritien pohjoispuolitse. Haminasta - Luumäelle yhdistettynä Itä-Suomen raiteistoihin. Kotkan ja Kouvolan välille kaksoisraide. Kotkan sataman ratapihan 1100m raiteistot ja 25 tn painot. Juurikorven kautta Haminan puolen satamaan raideyhteys. siis näille raiteille karttaan merkinnät. Ne osittain siellä jo ovatkin, mutta että yhteydet toimisivat näillä osuuksilla moitteettomasti. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakunnan liiton valtuusto.

Maakuntakaavassa osoitetaan olemassa oleva liikenneverkko ja kehittämispoliittisia linjauksia. Helsingistä itään suuntautuvien ratalinjausten osalta maakuntakaavassa osoitetaan useita eri vaihtoehtoja ohjeellisin linjausmerkinnöin tai yhteystarpeina yhteysvälistä riippuen. Lisäksi on huomioitu olemassa olevan rataverkon kehittämistarpeet. Kaavaratkaisulla varaudutaan pitkän aikavälin kehittämistarpeisiin huomioiden rataverkon valtakunnan tason kehittämiseen liittyvät epävarmuustekijät.

Valtakunnallinen 12‐vuotinen liikennejärjestelmätyö on käynnistynyt. Liikenne‐ ja viestintäministeriö on käynnistänyt selvityksen ja vertailun itäisen nopean yhteyden linjauksesta. Valtakunnallisen liikennejärjestelmätyön linjausten ja valtakunnallisten selvitysten perusteella tulee maakuntakaavaratkaisu tarpeen mukaan päivittää, ja mahdollisesti poistaa ja/tai muuttaa raideliikenteen merkintöjä. Rataverkon osalta laajalti vaikuttavat edistämis-, suunnittelu- ja toteutuspäätökset tehdään yhtä maakuntaa laajemman valmistelun perusteella.

Maakuntakaavaehdotuksessa esitetään seuraavat ratamerkinnät:
  • Ohjeellinen päärata Kotka–Helsinki (voimassa olevan maakuntakaavan mukaisesti)
  • Ohjeellisen pääradan vaihtoehtoiset linjaukset Hamina–Luumäki
  • Ohjeellisen pääradan vaihtoehtoiset linjaukset Kouvola–Koskenkylä
  • Raideliikenteen yhteystarve Hamina–Vaalimaa
Maakuntakaavassa on esitetty rataosuudet, joihin liittyy merkittäviä parantamistarpeita sujuvien ja turvallisten ylimaakunnallisten henkilö‐ ja tavaraliikenneyhteyksien kannalta. Vaadittavia toimenpiteitä osuuksista riippuen ovat mm. kaksoisraiteistaminen, tasoristeysten poistaminen ja akselipainojen nostaminen. Kehitettävän pääradan merkinnällä esitetään Kouvola–Kotka+Hamina sekä Kouvola–Kuopio (Savonrata) -yhteysvälit.
10.11.2019 Heinä-Vaajersuo Miehikkälässä rajoittuu arvokkaaseen harjualueeseen. Harjualueen toisella puolella on aktiivinen hiekkamonttu. Nyt olen huolissani,että jos myös suo menee aktiiviseksi tuotantoalueeksi (Vapo tehnyt hakemuksen alueesta), se syö harjualueen vetävyyttä retkeilykohteena. Alueen monimuotoisuuskin kärsii. Alueen ympäristölupahakemus käsitellään ja ratkaistaan AVIssa.

Maakuntakaavassa on pyritty yhteensovittamaan luonnonvarojen kestävä käyttö, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja luonnon virkistyskäyttö. Heinä-Vaajersuon turvetuotantoalueen (EOt) rajausta on pienennetty maakuntakaavaehdotukseen voimassa olevaan maakuntakaavaan verrattuna, ja alueen nimi on muutettu samalla Heinäsuon turvetuotantoalueeksi. Maakuntakaavaehdotukseen sisällytettyjen turvetuotantoalueiden kriteerit ovat:

• Pinta-ala vähintään 50 ha
• Lähin asutus vähintään 500 m päässä
• Käyttöönotetulla tuotantoalueella on voimassa oleva ympäristölupa
• Ei-käyttöönotetulla alueella luonnontila on selvästi muuttunut
• Ei-käyttöönotettu alue ei sijaitse turvetuotannolle herkän vesistön valuma-alueella
• Ei-käyttöönotetulla alueella ei ole ristiriitoja muun maankäytön kanssa maakuntakaavassa
• Ei-käyttöönotettu alue ei sijoitu 1- ja 2-luokan pohjavesialueelle tai e-luokan alueelle

Turvetuotantoalueiden kriteerejä ja muita taustatietoja on avattu Turvetuotanto ja Kymenlaakson maakuntakaava 2040 -nimisessä selvityksessä

Heinäsuon turvetuotantoalueen vieressä on maakuntakaavaehdotuksessa myös Lähdelamminkankaan ja Savankankaan-Heinäsuon arvokkaat harjualueet (ge). Maakuntakaavaehdotuksen sisältöä voit tarkastella tarkemmin karttapalvelussa.
20.9.2019 Itäradan linjaus: Miten tarkasti maakuntakaavassa huomioidaan maakaasuputken paineentasausasema (Gasum, Teuroinen)? Onko asemilla mitään suojavyöhykettä?

Kymenlaakson maakuntakaavassa esitetään mahdollisen Itäradan linjauksen vaikutuspiirissä olemassa oleva Taavetti-Orimattila pääkaasulinja (Gasum). Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Yleispiirteisyydestä johtuen maakuntakaavassa ei oteta kantaa yksittäisten maakaasuputkien tai niiden paineentasausasemien suojavyöhykkeisiin. Tämän tyyppiset asiat tarkentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun tasoilla, ja tarvittaessa Gasum on oikea taho maakaasuun liittyvien asioiden tarkempaan tiedusteluun.

11.9.2019 Ratalinjaus Hamina-Luumäki tulee poistaa kaavasta. Haminasta on jo olemassaoleva ratayhteys Kouvolaan joka palvelee sataman tarpeita riittävästi. Uuden ratakäytävän puhkaiseminen tarkoittaisi satojen miljoonien menoerää veronmaksajien rahoille vailla minkäänlaista konkreettista hyötyä. Lisäksi ratalinjaus jättäisi alleen satoja hehtaareja metsää ja peltoa, mikä hankaloittaa paikallista maa- ja metsätalouden harjoittamista ja tämän lisäksi vaikuttaa haitallisesti hiilensidontakykyyn.

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakunnan liiton valtuusto.

Valtakunnan tasolla tehdään selvitys ratalinjaukselle Helsingistä itään. Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt selvityksen ja vertailun itäisen nopean yhteyden linjauksesta. Nopeaa itäisen suunnan raideyhteyttä edistetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Päätöksiä asiassa voidaan tehdä, kun selvitys valmistuu. Selvityksen arvioitu valmistumisaika on keväällä 2020 (Lisätietoja).

Kymenlaakson Liitto on tehnyt maakuntakaavan taustaselvityksiä eri ratavaihtoehdoista. Kouvola-Koskenkylä -ratakäytäväselvitys on valmistunut ja vastaava selvitystyö on käynnissä Hamina-Luumäki ja Hamina-Vaalimaa yhteysvälien osalta. Lisäksi tehdään ajantasaisuusarviointi yhteysvälille Kotka-Helsinki.

Uusien ratalinjausten suunnittelu edellyttää aina ratalain mukaista suunnittelua, joka sisältää mm. YVA‐menettelyn. Tämä siinä tapauksessa, mikäli kulloinkin kyseessä oleva ratahanke lähtee etenemään toteutukseen.

Maakuntahallitus tekee päätöksen maakuntakaavan ratavaihtoehdoista. Maakuntahallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan noin viikko ennen kokousta. Maakuntahallitus käsittelee ratavaihtoehtoja ja mahdollisia kaavaratkaisuja ensi maakuntahallituksen kokouksessa 7.10.2019.

14.1.2019

Pyhtään lentopaikan kaavamuutos tulisi jättää pöydälle uudelleen harkittavaksi. Perusteluja: Kaavamuutos edustaa samaa linjaa muidenkin instituutioiden toiminnassa lentopaikan rakentamisessa. Redstone AERO Oy haluaa muutoksen Pyhtään kunnanjohdon tukemana. Yritys ohjaa kaavantekoa, eikä kaavantekijä ohjaa yhdyskuntarakentamista. Näin ei tueta kaavan tarkoitusta, ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta, luonnonvaroja ja ekotehokkuutta.

Maakuntahallitus on hyväksynyt maakuntakaavan luonnoksesta annetut vastineet ja esitykset 21.1.2019. Maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti kaavavalmistelu etenee siten, että Pyhtään lentopaikka osoitetaan maakuntakaavassa ja sen ympäröivä alue osoitetaan selvitysalueena

1.1.2019

Ojanteen teollisuusalue sijaitsee lounaisosastaan alueella, jonka maaperä on savea ja myös urpasavea/sulfidisavea, ojankaivuussa havaittu ruskeaa halkeilevaa pintasavea, jonka alla tummaa savea. Kyseiset alueet ovat erinomaista viljelysmaata, mutta eivät sovellu rakentamiseen. Maa ei kanna eikä maan pohjaveden pintaa voi laskea eikä maata voi läjittää/vaihtaa, koska se aiheuttaisi myrkyllisiä valumavesiä. Ks. artikkeli: Happamien sulfaattimaiden haitat hallintaan, Geologian tutkimuskeskus.

Ojanteen teollisuusalueen, Keltakallion työpaikka-alueen ja Hurukselantien lounaispuolisen taajamatoimintojen alueen nykyiset viljelyalueet tulee säilyttää maatalous-/viljelyalueina. Suomi tulee pitää omavaraisena ruuantuotannon kannalta ja ilmastonmuutoksen myötä viljelyolosuhteet Suomessa tulevat suotuisimmiksi ja etelässä huononevat, on jopa maailmanlaajuisesti tärkeää, että Suomessa säilytetään pellot viljelymaina. Teollisuudelle löytyy kyllä tilaa viljelyyn kelpaamattomilta alueilta.

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Maakuntakaava on oikeusvaikutteinen ja siinä korostuvat valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten näkökulmien yhteensovittaminen ja huomioiminen. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta sekä viranomaisten muuta alueiden käytön suunnittelua. Maakuntakaava tarkentuu kuntien yleis- ja asemakaavoissa. Ojanteen alueelle sijoittuva teollisuuden aluevaraus on maakuntakaavaluonnoksessa laaja ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä toimintojen sijoittuminen tutkitaan tarkemmin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Yksityiskohtaisemman suunnittelun vaiheessa on mahdollista myös sovittaa tarkemmin yhteen alueen erilaiset käyttötarkoitukset.

17.4.2018

Ratavaraus linjalle Kyminasemantie-Koriantie-Kuutostie?

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma. Yhteystarvemerkintä ei osoita yhteyden tarkkaa sijaintia.

17.4.2018

Olen tutustunut maakuntakaavaluonnoksiin sekä tässä palvelussa että Virolahden kunnan sivustolta: SL-luonnonsuojelualuemerkinnät puuttuvat maakuntakartasta. (merkinnät ovat oikeusvaikutteisessa merenranta-alueiden osayleiskaavassa ja ranta-asemakaavassa. Salpalinjan alkupää (Majaniemi ja Siikasaari) ovat myös RKY- merkintä puuttuu. Salpalinja /Majaniemi DM, 2.10 ja 3.1 VK 5,6/68.RKY inventointi 1993 ja 2010. Nämä merkinnät puuttuvat Salpalinja Majaniemi ja Siikasaari, Ahdassalmen alueelle asti.

Luonnonsuojelualueet (SL) ovat Kymenlaakson maakuntakaavoissa luonnonsuojelulailla tms. erillislainsäädännöllä suojeltavia alueita. Luonnonsuojelualuiden tiedot ja rajaukset tulevat meille suoraan Suomen ympäristökeskuksen ylläpistämistä aineistoista. Luonnonsuojelualueet osoitetaan maakuntakaavassa kaavan valmisteluaikana voimassa olevien päätösten ja rajausten mukaisesti. Maakuntakaavassa kuvataan siis jonkin tietyn hetken tilanne luonnonsuojelualueista, joten päivitetty tilanne tuleekin aina tarkistaa ajankohtaisesta aineistosta. Luonnonsuojelualueet tarkistetaan kaavaehdotukseen.

Maakuntakaavan 2040 luonnoksessa ajantasaiset valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) on huomioitu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue -merkinnällä (ma/v). Lisäksi Salpalinja-merkinnällä (sm_2) osoitetaan alue, jolla sijaitsee Salpalinja-linnoitusketjun rakenteita. Salpalinja-merkinnän kanssa päällekkäisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009) alueita ei osoiteta kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue -merkinnällä (ma/v).
2.2.2018

Rantarata hanke ei näy tässä kaavassa. Kehitetään vain Kotka-Kouvola ratayhteyttä. Miksi Kaakonkulma aina unohdetaan? Rantarata: H:KI-Porvoo-Loviisa-Pyhtää_Kotka-Hamina-Vaalimaa. Tämä osuus tarvitaan, mikäli aluettamme halutaan myös kehittää.

Voimassa olevissa Kymenlaakson vaihemaakuntakaavoissa on osoitettu ohjeellisena ratayhteytenä osuus maakunnan rajalta Kotkaan ja raideliikenteen yhteystarvemerkintänä raideyhteys Haminasta itään. Sama suunnitteluratkaisu on esitetty myös Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 luonnoksessa.

27.3.2017

Hyvä vastaanottaja. Pyhtäällä vauhdilla valmisteltava lentokenttähanke tulisi ottaa tarkasteluun maakuntakaavassa. Lentokenttä on maakunnallisesti merkittävä hanke, eihän niitä joka kuntaa rakenneta. Lentokentän ja lentopaikan ympäristövaikutukset ulottuvat meluna laajalle. Hiljaisen paikkojen kartoittaminen ja säilyttäminen ja melua aiheuttavan toiminnan ohjaus merkittävässä mittakaavassa tapahtuisi juuri maakunnallisen ohjauksen kautta.

Maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti kaavavalmistelu etenee siten, että Pyhtään lentopaikka osoitetaan maakuntakaavassa ja sen ympäröivä alue osoitetaan selvitysalueena.

9.1.2017 8.3.2017

Palautteissa Hyötypaperi Oy:n kiertotalousterminaalien sijainnit on osoitettu kartalle. Valkealan terminaali, Kuusankosken terminaali, Ristikallion terminaali ja yksi alue/tonttivaraus.

Kaikki osoitetut kiertotalousterminaalit sijaitsevat maakuntakaavaluonnoksessa joko työpaikka- (TP) tai teollisuusalueella (T).

7.12.2016

Suunniteltu Helsinki-Vaalimaa -rautatie maakuntakaavassa erinomainen, tukee aluetta ja alueen kehittymistä, vientiä, tuontia, liikkumista ym.

Merkitään tiedoksi.

7.12.2016

Matinsaari ei satama-alueeseen. Säilytettävä nykyisellään. Paikalla on pienvenesatama asukkaille, lähiliikunta- ja virkistysalue, uimapaikka, luontopolku. Maantie ja rautatie pilaavat koko Matinsaaren. Ainoa väylä merelle läntisen Haminan asukkaille. Viheraluetta. Silta tukkii pienvenesatamalle pääsyn ja vaikuttaa veden virtaamaan sekä ruovikoitumiseen. Erittäin luonnonkaunis paikka, asukkaille tärkeä.

Paikallisesti merkittävät virkistyskohteet eivät kuulu maakuntakaavoituksen ohjauksen piiriin. Satama-alue merkintä on jo voimassa olevissa kaavoissa.

9.11.2016

Luonnonvaroja hyötykäyttöön - lisää puita, vuotuiset ekomarkkinat, lisää luomumaatiloja

Luonnonvarojen kestävää käyttöä edistetään maakuntakaavalla mm. osoittamalla turvetuotanto ja rakennuskivialueita. Maakuntakaavan ns. valkoiset alueet ovat pääosin maa- ja metsätalousalueita. Maakuntakaavassa esitetään myös nk. ei-alueita, joilla luonnonvarojen käyttöä rajoitetaan. Nämä alueet ovat luonnon monimuotoisuuden tai geodiversiteetin kannalta vähintään maakunnallisesti arvokkaita alueita. Metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä turvataan ja edistetään osoittamalla teollisuudelle sopivia tuotantoalueita. Ekomarkkina- ja luomumaatilakysymykset ovat luonteeltaan paikallisia ja paikalliset kysymykset eivät kuulu maakuntakaavan suunnittelukenttään.

9.11.2016

Laivayhteydet Venäjälle ja Viroon

 Satama ja väylämerkinnät yms. tukipalveluiden alueet on osoitettu maakuntakaavan 2040 luonnoksessa.

9.11.2016

Katariinan meripuistoon minigolfrata

 Paikalliset kysymykset eivät kuulu maakuntakaavan ohjauksen piiriin.

9.11.2016

Miehikkälään lisää puistoalueita

 Paikalliset kysymykset eivät kuulu maakuntakaavan ohjauksen piiriin.

e-max.it: your social media marketing partner