Toiminalliset tavoitteet ja toimeenpano

Toiminnallisten tavoitteiden kautta parannetaan TKI-toiminnan kyvykkyyksiä, verkostoja ja kumppanuuksia ja maakunnasta löytyvää infrastruktuuria sekä maakunnan toimijoiden mahdollisuuksia innovaatioiden ja uusien ratkaisujen hyödyntämiseen palvelu- ja tuotekehityksessä.

Toimeenpanon ohjaus, resursointi ja seuranta

Toimeenpanosuunnitelman laadinta

Strategian toteuttamista tuetaan laatimalla strategialle toimeenpanosuunnitelma, jossa kullekin valitulle strategiselle kärjelle tunnistetaan keskeiset toimijat, tarvittavat konkreettiset toimenpiteet sekä toimeenpanon välineet, kuten käytettävissä olevat rahoitusinstrumentit.
Käytettävät rahoitusinstrumentit
Rahoituskaudella 2021–2027 älykäs erikoistuminen on tärkeä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ESI) kohdentumista ohjaava strategia. Ohjelmakaudella valtaosa Suomessa käytettävistä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusvaroista kohdennetaan tukemaan EU:n ensimmäistä toimintapoliittista tavoitetta ”Älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia”.  Älykkään erikoistumisen strategia on nostettu hyvän hallinnon mahdollistavaksi edellytykseksi (enabling criteria) rahoituksen saamiselle tutkimus- ja innovaatiotoimintaan.
Kullekin strategiassa valitulle kärjelle tunnistetaan toimeenpanosuunnitelman yhteydessä parhaat mahdolliset rahoitusvälineet. Keskeisiä hyödynnettäviä rahoitusohjelmia ovat ainakin seuraavat:

•    Euroopan aluekehitysrahasto EAKR
•    Interreg Central Baltic-ohjelma
•    Interreg Baltic Sea Region
•    Interreg Europe
•    SEFR Interreg
•    Life-ohjelma sekä
•    Horizon Europe

Strategian seuranta

Strategian seurantaan asetetaan joukko mittareita, joista osa seuraa yleisesti älykkään erikoistumisen toimintaympäristön kehitystä ja osa kärkikohtaista kehitystä. Käytettävistä mittareista ja seurannan toteutuksesta sovitaan ensimmäistä toimeenpanosuunnitelmaa laadittaessa. Strategiakaudella 2021-2025 Kymenlaakson liitto vahvistaa rooliaan strategian seurannassa sekä jalkauttamisessa ja vastaa siitä, että seuranta toteutetaan sovitusti.

Yleisiä älykkään erikoistumisen toimintaympäristön seurantaan soveltuvia, helposti seurattavia mittareita ovat esimerkiksi:

•    T&K-menot yhteensä
•    T&K-menot yrityssektorilla
•    T&K-menot korkeakoulusektorilla
•    Patenttien lukumäärä
•    Viennin määrän kehitys
•    Yritysten liikevaihdon kehitys
•    Arvonlisäyksen kehitys