Maa- ja metsätalous

Maa- ja metsätalous -sektorin toimenpiteitä ja esimerkkejä

Keskeisiä hiilineutraali kymenlaakso 2040 -tiekartan päästövähennystoimenpiteitä maankäytössä sekä maa-ja metsätaloudessa ovat riittävistä hiilinieluista huolehtiminen sekä turvepeltojen päästövähennykset.

Metsät

• Pitkällä aikavälillä (10 vuotta, liukuva keskiarvo) metsien hakkuut pidetään kestävällä tasolla
• Metsiä hoidetaan ilmastoviisain menetelmin
• Metsien terveydestä ja kasvukunnosta huolehditaan hyvän metsänhoidon keinoin. Hyvällä metsänhoidolla voidaan ennaltaehkäistä metsätuhojen syntymistä ja hyvä kasvukunto myös nopeuttaa tuhoista toipumista ja hiilensidontakyvyn ylläpitoa. Hyvä metsänhoito lisää puuston kasvua, mikä mahdollistaa hakkuutason ylläpitämisen kestävällä tasolla.
  • Kymenlaakson alueella on tärkeää huolehtia esimerkiksi tuulituhoriskien hallinnasta, juurikäävän torjunnasta ja hyönteistuhoriskin pienentämisestä.
• Metsien kasvua ja hiilensidontaa voidaan lisätä myös käyttämällä jalostettua siemen- ja taimiainesta metsien uudistamisessa sekä parantamalla kasvatusmetsien ravinnetaloutta lannoitukseen soveltuvilla kohteilla.
• Metsien kasvua voidaan lisätä myös metsittämällä alueita, jotka soveltuvat puuntuotantoon. Mahdollisia alueita ovat esimerkiksi turvetuotannosta poistuneet suot, maanviljelystä vapautuneet, huonosti tuotantoon soveltuvat pellot, käytöstä poistuneet sähkölinjat tai tielinjat ja muut vastaavat alueet.
• Kiertoaikojen pidentäminen, eli aika mikä kuluu metsän istutuksesta päätehakkuuseen, lisää lähtökohtaisesti hiilivarastoa metsissä ja tuottaa raaka-ainetta pidempiaikaisiin puutuotteisiin, kuten rakentamiseen. Kiertoaikojen pidentäminen on kuitenkin usein riippuvaista myös puumarkkinoilla tapahtuvista hinnanmuodostuksista, jolloin kiertoaikojen pidentämistä tulee tarkastella yhdessä kannattavan puuntuotannon ja taloudellisen toiminnan edellytysten kanssa. Koska puuston kasvu alkaa hidastua puuston ikääntyessä tulee kiertoajan pidentämisessä ottaa huomioon sen vaikutukset puuston hiilensidontakyvyn alenemiseen ja tuhoriskien kasvamiseen.
• Suojelualueverkoston laajentaminen vapaaehtoisin keinoin. Ilmastonmuutos köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta, ja on tärkeää löytää tasapaino luonnonvarojen hyödyntämisen ja luontoarvojen säilyttämisen välillä.
• Metsänhoidon edellytyksenä on toimiva tieverkko, joka mahdollistaa myös päästöjen minimoinnin metsätalouden ja  -teollisuuden kuljetuksissa
• Puun jalostusasteen nostaminen
• Puun käyttö pitkäikäisiin tuotteisiin
• Korvaamalla puulla fossiilisia tuotteita ostamalla puun jalostusastetta, käyttämällä puuta pitkäikäisiin tuotteisiin sekä korvaamalla fossiilipohjaisia tuotteita puumateriaaleilla

Maatalous ja ruokajärjestelmä

• Vältetään turvemaiden pelloksi raivaamista
• Poistamalla kehnoja turvepeltoja tuotannosta
• Vähennetään turpeen hajoamista viljelyyn jäävillä turvepelloilla. Viljelyyn jäävillä turvepelloilla tulee huolehtia riittävästä kasvipeitteisyydestä ympäri vuoden mm. kevätkynnöillä, syyskylvöillä, aluskasvillisuudella tai nurmien siirrolla kivennäismaalta turvemaalle.Viljeltävillä pelloilla turpeen hajotusta voidaan vähentää myös välttämällä ja vähentämällä maanmuokkausta sekä nostamalla pohjaveden pinnan tasoa mahdollisuuksien mukaan.
• Maatilojen ja maaseudun yritysten uusiutuvan energian käytön lisääminen
• Sivutuotteiden ja jätteiden hyötykäytön edistäminen
• Ruokailutottumuksissa eniten ilmastohyötyjä voidaan saavuttaa suosimalla kasvis-ja vegaaniruokavaliota, korvaamalla punaista lihaa kanalla tai kalalla sekä maitotuotteita kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla.
• Ruokahävikin vähentäminen koko elintarvikeketjussa
• Koko ruokajärjestelmän (varastointi, prosessointi, pakkaaminen, kuljetus, jakelu ja käyttö) päästöjen vähentäminen.