Maakunnan kehityksen kärjessä

Maakuntien tulevaisuus kiinnosti ministeritapaamisessa

julkaistu 4.11.2020

Etelä-Suomen neljän maakunnan maakuntajohtajat Savolainen, Häkämies, Leppänen ja Mikkola tapasivat tänään ministeri Sirpa Paateron ajankohtaisten asioiden puitteissa. Keskustelua käytiin mm. tulevan rakennerahastokauden varojen jakoperusteista, maakuntien tulevaisuuden näkymistä sekä elvytysvarojen käytöstä. Maakuntajohtaja Mikkola totesi Etelä-Suomen neljällä maakunnalla olevan paljon yhteistyötä edunvalvonnassa, aluekehityksessä ja aluesuunnittelussa. Vastikään laadittiin yhteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Maakuntajohtajat olivat sangen yksimielisiä tulevien elvytysvarojen kohdentamisesta kestävää kasvua synnyttäviin hankkeisiin. Joillekin maakunnille on ollut vaikeaa hyväksyä se, että tällä kertaa elvytysvaroja ei jaeta totutulla tavalla €/asukas. Varat kohdennetaan teeman mukaisesti niille hankkeille, joilla saadaan selkeää kasvua aikaiseksi, ministeri Paatero totesi. Hän korosti myös, ettei varoja käytetä ensisijaisesti väylähankkeisiin. Varat tulevat kohdistumaan mm. TKI-hankkeisiin, joilla Suomi ottaa selkeän kasvuloikan tulevaisuuteen. Ministeri toivoi, että usean maakuntien kokoiset alueet löytäisivät yhdessä esityksiä Suomen kestävän kasvun ohjelmaan.

Maakuntajohtajien näkemyksen mukaan Etelä-Suomi on aluetta, jossa on Suomen kasvun kannalta suurin potentiaali. Etelä-Suomen alueella toteutuvilla hankkeilla on myös selkeä mahdollisuus työllisyyden kasvattamiseksi sekä sosiaalisen osallisuuden lisäämiseksi, totesi maakuntajohtaja Laura Leppänen. Tällä hetkellä ns. urbaanin periferian kehittämiselle ei löydy minkäänlaisia välineitä, hän jatkoi.

Maakuntajohtajia puhutti tuoreeltaan myös maakuntien tulevaisuus. He olivat yksimielisiä siitä, ettei maakuntien liittojen aluekehitystehtäviä tule yksin liittää uusiin syntyviin sote-maakuntiin eli hyvinvointialueisiin. Maakuntajohtajien mielestä tässä kioskimallissa tärkeät aluekehitystehtävät hukkuisivat jättimäisten soteasioiden alle.

Ministeri Paatero oli sitä mieltä, että nyt on työrauhan aika. Mitään uutta mallia ei valmistella ennen kuin hyvinvointialueet saadaan käyntiin.

Tulevan EU:n rakennerahastokauden 2021-2027 varojen kansallisesta jaosta kerrattiin Etelä-Suomen maakuntien näkemys. Ministeriryhmän esitykseltä odotetaan, että se huomioisi oikeudenmukaisesti kaikkien maakuntien nykytilanteen vallitsevien kriteerien mukaan. Perinteisestä ilmansuunnan mukaan jaottelusta tulisi Suomessa viimeinkin luopua, koska aluekehitysvajoamia on nykyään joka puolella maata. Rakennerahastovaroista tehtävää päätöstä odotetaan ministeri Lintilän ja ministeriryhmän käsittelystä kuluvan marraskuun aikana.

Tilaisuus oli jatkumoa Etelä-Suomen maakuntajohtajien ministeritapaamisille. He ovat tätä ennen tavanneet jo ministeri Tuula Haataisen ja ministeri Annika Saarikon. Viikon kuluttua on vuorossa ministeri Ville Skinnari. Yhteisen ja säännöllisen vuoropuhelun toivotaan jäävän hyväksi käytännöksi, maakuntajohtaja Mikkola totesi. Etelä-Suomen maakuntien yhteistyöllä on pitkä perinne Suomen EU:hun liittymisestä lähtien vuodesta 1995.

 

 

e-max.it: your social media marketing partner