Maakunnan kehityksen kärjessä

Digitaitokartoitus vahvistaa: suomalaiset ovat digitaitavaa kansaa, myös Kymenlaaksossa

Suurella osalla suomalaisista digitaidot ovat hyvällä tasolla, kertoo valtiovarainministeriön ja Digi- ja väestötietoviraston tekemä digitaitokartoitus. Suomalaisilta kysyttiin heidän digitaidoistaan ja saatiin käsitys digituen ja digitaitojen kehittämisen tarpeista. Digitaitokysely tavoitti lähes 14 000 vastaajaa ympäri Suomen, myös Kymenlaakson alueelta.

Digitaitokartoituksen mukaan valtakunnallisesti digitaalisista palveluista yleisimmin hallitaan sähköpostin käyttäminen, lehtien lukeminen verkossa sekä tiedonhaku ja internetin selaaminen. Kartoituksen perusteella suurin osa suomalaisista käyttää älypuhelinta päivittäin, Kymenlaaksossa jopa 90,1 %. Myös tietokoneen päivittäinen käyttö on yleistä (Kymenlaaksossa kyselyyn vastanneista 79,5 %).

Digitaitokartoitus nosti esiin myös huolia digin käytöstä. Moni käyttää nyt vain itselleen tuttuja digipalveluja. Helppokäyttöisiä laitteita ja ohjelmistoja tarvitaan, sillä laitteiden ja ohjelmistojen käyttöönotto vaatii tukea.

Kymenlaaksolaisten digituen tarpeet ovat nousseet esille eritoten Korona-ajanjakso myötä. Kymenlaakson liiton Digituki-hankkeen avulla alueen digitukitarjoajien joukko on saatu koottua yhteisen suunnitteluryhmän ääreen alueen palvelutarjonnan kartoituksen myötä. Digituen tarjoajat mahdollistavat lähituen, jossa kuntalaisten on mahdollisuus saada suoraan oman digilaitteen käytön opastusta. Lisäksi on paljon erilaista etätukea puhelimitse tapahtuvan neuvonnan kautta sekä alueellista koulutusta. Digituki on järjestäytynyt Kymenlaaksossa myös kuntakohtaisesti vastuullisten digitukiyhteyshenkilöiden muodossa, toteaa hankkeen projektipäällikkö Katariina Terävä.

Kymenlaaksossa digitukea saadaan eniten läheisiltä

Kartoituksen mukaan yleisimmin digitukea saadaan valtakunnallisesti perheenjäseniltä tai lähipiiriltä, kuten sisaruksilta, vanhemmilta tai lapsilta. Myös Kymenlaaksossa saadaan eniten tukea läheisiltä (48,5 %) ja työyhteisöltä (18,3 %).

Digitaitokyselyssä nousi esiin useita seikkoja, jotka kannustaisivat digitaalisten palvelujen käyttöön: esimerkiksi digitaalisten laitteiden käyttötaito, tuki niiden käyttöön sekä vahvempi luottamus niiden turvallisuuteen ja tietoturvaan. Lisäksi viranomaispalveluiden parempi tuntemus kannustaisi digitaalisten palvelujen käyttöön.

Digitaitokartoituksen avovastauksissa nousi muun muassa esiin huoli ikääntyvän väestön digitaitojen puutteesta. Useat kyselyyn vastanneet kertoivat asioivansa esimerkiksi omien vanhempiensa puolesta tai läheisten, joilla on fyysisiä tai muistiin liittyviä toimintarajoitteita.

– Digitaitokartoitus antoi meille arvokasta tietoa suomalaisten suhteesta digitalisaatioon. Vastaajat käsittelivät avovastauksissaan rakentavasti ja kriittisesti omaa ja läheistensä digikypsyyttä. Heiltä saatu tieto vahvisti omaa näkemystämme digin ongelmakohdista ja antoi eväitä digitaitojen kehittämiseen jatkossa, sanoo Digituen projektipäällikkö Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta.

Digitaitokyselyn aineisto koostuu kahdesta osasta: verkossa vastattavana olleesta kyselystä ja puhelinhaastatteluista. Verkossa vastauksia saatiin lähes 13 000 koko Suomesta, ja näiden vastausten tueksi hankittiin puhelimitse toteutettu yli 1 000 vastaajan haastattelututkimus.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö, Katariina Terävä, Kymenlaakson liitto, 044 554 9874, katariina.terava(at)kymenlaakso.fi

Digituen projektipäällikkö Minna Piirainen, Digi- ja väestötietovirasto, puh. 0295 535 280, minna.piirainen(at)dvv.fi

 

e-max.it: your social media marketing partner