Maakunnan kehityksen kärjessä

Maakuntajohtajan blogi 2/2020

Paluu tulevaisuuteen – design hackaton                                                         

Kymenlaakson metsäteollisuus 150 vuotta vuonna 2022                            

Kymenlaakso ammentaa paljon rikkaasta historiastaan. Kuin Suomi pienoiskoossa Kymenlaakso nousi 150 vuotta sitten snellmanilaisen Suomen veturiksi. Metsäteollisuus, modernin Suomen luonut vihreä kulta, aloitti menestystarinansa erityisesti täällä.

Tuo J. V. Snellmanin kausi voimakkaana senaattorina 1860-luvulla ja Suomen asian edistäjänä oli Venäjällä uudistajakeisari Aleksanteri II:n suojasään kautta. Silloin jo puhuttiin perestroikasta, jota koko silloinen Venäjän valtakunta erillisalueineen kävi läpi. Paitsi suomen kielen saaminen tasaveroiseksi erityisesti oman rahayksikön markan saaminen 1865 oli Snellmanin ansioita. Vahvan markan kaudella alkoi metsäteollisuuskin Kymenlaaksossa 1872. Vahvan markan nurjia puolia oli nälkävuosien viljaostojen ja valtion varmuusvarastojen laiminlyönti. Nälkävuodet 1866-68 olivatkin kuin tuon ajan Titanic: eihän modernissa Suomessa nyt kenenkään enää kuulunut kuolla nälkään tai sen aiheuttamiin tauteihin. Niin kuitenkin kävi. Metsäteollisuus oli puolestaan sitä positiivista talouden pöhinää, josta Snellmania on kiittäminen vielä nykyisinkin.

Juhlavuoteen 2022 kuuluu toki paljon muutakin metsäteollisuuteen liittyvää. Teollisuushistoriaan liittyvät lukuisat kulttuuriympäristöt. Fyysisen työnteon lisäksi metsätalouden tuottamaan kulttuuriin liittyvät tehdasmiljööt, niiden ympäristöt ja ylipäänsä ihmisen suhde metsään, puihin.

Kymenlaaksolaisuus on 150 vuoden aikana tunnettu paljolti metsäteollisuudestaan. Kotkan kaupunki perustettiin 1878. Kymenlaakson maakunnan käsite alkoi muotoutua 1930-luvun noususuhdanteen kaudella. Silloinkin perustettiin runsaasti uutta teollisuutta. Uuno Klami sävelsi Kymenlaakson laulun 1934. Maakuntaliitto perustettiin 1937. Iivari Leiviskän vuoden 1939 Koulun yleismaantiedossa mainitaan Viipurin läänin kolme teollistuneinta aluetta: ne olivat Kymenlaakso, Vuoksenlaakso ja Laatokanranta. Vasta sotien jälkeen Kymenlaakso identifioitui uudelleen myös rajamaakuntana. Valtakunnanraja tuli lähelle Kymenlaakson ydinalueita.

Aluekehityksen näkökulmasta rajamaakunnan status on ollut sekä uhka että mahdollisuus. Uhka siinä mielessä, että väestökato on vuosikymmenten ajan ankarimmin rankaissut Suomen itärajan maakuntia. Vaikka rajaan on ajan myötä totuttu, uusi raja halkaisi aikanaan Kaakkois-Suomen talousalueet mielivaltaisesti kahtia. Raja on ollut myös mahdollisuus siinä mielessä, että rajakauppa ja rajaan liittyvät erityistoiminnot sekä EU:n raja-alueohjelma CBC ovat luoneet raja-alueelle toimeliaisuutta.

Logistiikkamaakunta sijaitsee erinomaisella paikalla. Yhteydet kaikkialle ovat vähintään hyvät, elleivät erinomaiset. Kymenlaakson liitto korostaa aina maakunnan hyviä puolia, koska maailmanlopunennustajia on aina riittämiin.

e-max.it: your social media marketing partner