Maakunnan kehityksen kärjessä

Maakuntajohtajan blogi "Minun Kymenlaaksoni"

Kymenlaakson vahvuus on sen asukkaissa, joilla useilla on vahvat juuret kymenlaaksolaisessa maaperässä, taajamissa sekä kylissä - ja maaseudulla yleensäkin.

Mutta voimmeko tuudittautua menneen ajan lumoon, ajatukseen maaseudun palaamisesta sellaiseksi idylliksi kuin moni meistä sen viime vuosikymmeniltä vielä lapsuudestaan muistaa? – Emme voi. Maailma menee vauhdilla eteenpäin. Elinkeinorakenne on ollut viime vuosikymmenet murroksessa ja on sitä edelleen: Suomen maaseutu hakee ja saa aivan uusia muotoja.

Kymenlaakson aluekehitys perustuu vahvaan logistiseen asemaan, biotalouteen ja digitalisaatioon. Nämä kaikki kuuluvat yhdenvertaisesti myös maaseudulle. Biotalous itsestään selvänä, mutta myös hyvä logistiikka ja digitalisaatio.

Nykyisin puhutaan monipaikkaisuudesta. Se tarkoittaa, että ihmisillä saattaa nykyisin olla monia paikkakuntia, joissa he asuvat ja toimivat. Viihtyvät myös. Liikkuvuus on lisääntynyt. Uudet tiet kuten tänne Kaakonkulmalle saakka johtava E18-moottoritie tekevät työn, asumisen ja vapaa-ajan vieton mahdolliseksi yhä laajemmalla alueella, jopa saman päivän aikana. Kymenlaakson kylät ovat siten ajallisesti paljon lähempänä keskuksia kuin ne olivat vaikkapa maaseutukylien kukoistuskaudella 1950-luvulla. - Olisiko monipaikkaisuudesta apua maaseudun elinvoiman ylläpitämiseen?

Monipaikkaisuudesta keskusteltaessa on nostettu esiin kysymys: voisiko nykyajan tai tulevaisuuden monipaikkainen asukas maksaa veronsakin muualle kuin varsinaiseen talviasuinpaikkaansa? Suomen väestön kasautuessa entistä enemmän Kehä III:n sisäpuolelle meidän on mietittävä myös tämän suuntaisia malleja. Tässä on toki vielä paljon selvitettävää, isoja asioita ja vaikeita yksityiskohtia, mutta periaatteena monipaikkaisuus on nostettu tulevaisuuden asumisen mallien uudistamisessa keskiöön.

Olen edellä kuvaillut maakuntajohtajan näkökulmastani Kymenlaakson maaseudun kehittämistä tulevaisuudessa. - Mutta on minulla Kymenlaaksoon aivan henkilökohtainenkin näkökulma: kuulun itse kymenlaaksolaiseen monisatavuotiseen sukuun. Sukututkimus (Prihan – Mikkolan) suvun osalta on päässyt 1500-luvulle saakka. Mikkolan talosta on vielä kivijalka jäljellä - ja muistomerkki on paikalla isoisäni kuuluisan lentäjäveljen (alppilentäjä Väinö Mikkolan) kunniaksi Kouvolan Alakylässä. Mutta noin sata vuotta sitten Alakylä kuului vielä Valkealan pitäjään ja sen Kouvolan kylään. Isoisäni kotitalon maille alettiin 1922 rakentaa Kouvolan kauppalaa. Samoihin aikoihin hänkin lähti kotitalostaan maailmalle. Siitä lähtien seuraavat sukupolvet ovat asuneet muualla Etelä-Suomessa.

Setävainajani kuitenkin aina sanoi, että ”jonkun meistä” olisi ”palattava Kymenlaaksoon”. Minä olin se ”joku meistä” ja tein kuin teinkin paluun sukuni alkuperäiseen maakuntaan 1990-luvun puolivälissä. Muutin perheeni kanssa Kotkaan ja aloitin urani Kymenlaakson liitossa. Viihdyimme Kotkassa aivan erinomaisesti. Kymmenen vuoden kuluttua työni kuitenkin liikutti minua jälleen hieman lännemmäksi, ja nykyisin pendelöin E18-moottoritietä Kymenlaaksoon Itä-Uudenmaan puolelta. Uusi tie on tehnyt työmatkasta uskomattoman joutuisan, nopeamman kuin on pääkaupunkiseudun sisällä kulkeva liikenne. Minustakin on näin ollen tullut monipaikkainen, koska pidän monessa mielessä Kymenlaaksoa toisena kotimaakuntanani.

Kymenlaakson maakunta on suurimmalta osaltaan vanhaa Viipurin lääniä. Kymenlaakso mainitaan seutukuntana jo 1930-luvun oppikirjoissa. Se oli kirjallisuuden mukaan Viipurin läänin teollistuneimpina seutuja yhdessä Vuoksenlaakson ja Laatokanrannan kanssa. Klamilalainen Uuno Klami sävelsi Kymenlaakson laulun 1934. Vanhamuotoinen Kymenlaakson maakuntaliitto perustettiin 1937. Näin ollen Kymenlaakson maakunnan juuret juontavat jo sotia edeltäneeseen aikaan, aikaan ennen valtakunnanrajan dramaattista muutosta.

Kymenlaakso on kuin Suomi pienoiskoossa. Kotomaamme koko kuva, sen ystävälliset äidinkasvot: Etelässä on saaristo ja merenranta - pohjoisessa laajat metsäalueet, Repoveden kansallispuisto kuin Lappi konsanaan. Väliin jää asutusta, teollisuutta ja viljelymaita jokivarressa ja eteläisessä Kymenlaaksossa tai Elimäen tasankoja kuin Pohjanmaata. Näin Kymenlaaksoa on usein kuvailtu mini-Suomeksi.

Logistiikkamaakunnassa rautatie kytkee kokonaisuuden yhteen. Kymenlaaksonkin päärata kulkee etelästä pohjoiseen kuten Suomessa. Suomen metsäteollisuus, maan suurin vientisatama ja sieltä rautateitse lähtevät maan suurimmat tavaravirrat tekevät teollisen ja logistiikkamaakunnan. Siksi koko Suomen kansantalous ja talouden toimivuus ovat paljolti riippuvaisia juuri Kymenlaakson maakunnasta.

Kymenlaaksolaisuus ei ole vähäteltävä asia – päinvastoin! Kymenlaakson laulun kolmannen säkeistön sanoin:

”Sydänhermo oot sinä Suomenmaan, ken vertaiseksesi kelpaiskaan!
Kymenlaakso, toivehin ylpein sinun onneas suojellaan.”

- Jaakko Mikkola, maakuntajohtaja

Valtakunnallisia Kotiseutupäiviä kehitetään – auta vastaamalla kyselyyn

Hyvä Suomen Kotiseutuliiton jäsen

Nyt voitte auttaa Kotiseutuliittoa kehittämään Valtakunnallisia kotiseutupäiviä entistäkin vetovoimaisemmaksi kulttuuriperintötapahtumaksi. Kotiseutuliitto järjestää vuosittain Valtakunnalliset kotiseutupäivät eri puolilla Suomea, aina yhdessä paikallisen pääjärjestäjän kanssa. Kyselyn avulla kerätään tietoa sekä kotiseutupäiville osallistuneilta että heiltä, jotka eivät (vielä) ole osallistuneet päiville. Tarkoituksena on kehittää Valtakunnallisia kotiseutupäiviä entistä kävijäystävällisemmiksi ja auttaa paikallisia järjestäjiä onnistumaan tapahtuman järjestämisessä!

Kyselyyn vastataan verkossa osoitteessa http://bit.ly/ksp-kehitys. Kysely on auki 1.8.-15.9.2019.

Kyselyyn vastaaminen vie noin 5-10 minuuttia, riippuen haluatko vastata kyselyn loppuosan avoimiin kysymyksiin pitkästi vai lyhyesti. Kyselyyn vastataan anonyymisti. Kaikkien erikseen yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan hotellilahjakortti!

Lisätietoja antavat
Kotiseutupäivien kehittämisryhmän puheenjohtaja Teppo Ylitalo, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 050-5909569
Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Liisa Lohtander, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 045-1509109
https://kotiseutuliitto.fi/toiminta/valtakunnalliset-kotiseutupaivat/

Osallistuminen kulttuuriin on kaikkien oikeus

Taiteen hyvinvointivaikutusten tutkimus- ja kehitystoiminta sekä kulttuuristen hyvinvointipalveluiden tuottaminen on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Toimintaa on kehitetty lukuisissa hankkeissa ja saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Useissa tutkimuksissa on osoitettu taiteen ja kulttuurin myönteiset vaikutukset hyvinvointiin ja koettuun terveyteen. Hallituksen kärkihankkeet - Prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen - ovat mahdollistaneet kulttuurihyvinvointityön valtakunnallisen jalkauttamisen. Päämääränä on, että taide olisi luonteva osa jokapäiväistä elämää. Taidetoiminnan vakiintuminen yhteiskunnan eri sektoreille tarvitsee sitoutuneita kumppaneita, toimivia rahoitusmalleja ja konkreettisia toimia.  

Kymenlaakson Terveyttä kulttuurista -verkoston olemassaolo mahdollisti Kymenlaakson mukaanpääsyn kuuden maakunnan alueella toteutettuun Kulttuurisote-kumppanuushankkeeseen. Hanke toteutui vuoden 2018 aikana. Kymenlaaksossa Kulttuurisotehankkeen osatoteuttajana toimi sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea (1.1.2019 alkaen Kymsote) ja ohjausryhmänä alueellinen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -ryhmä. Hankkeen käytännön koordinoinnista vastasi kouvolalainen teatteri- ja draama-alan toimija Piia Kleimola työparinaan Kotkan kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja Heli Kainulainen. Käytännön toteutuksessa työparityöskentely sekä taiteen että soten näkökulmasta koettiin erittäin rikkaaksi. Samoin maakunnallisuus toteutui vastaavien ollessa eri toiminta-alueilta. 

Kulttuurisote-hankevuosi mahdollisti Kymenlaaksossa Kulttuurihyvinvoinnin konkreettisen käynnistämisen sekä etenkin tavoitteen juurruttamiseen. Kulttuurisote hankkeen yhteenveto kiteytyi siihen, miten toistuvuuden merkitys korostuu. Kulttuurihyvinvoinnin on kuljettava fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin rinnalla alusta alkaen kaikilla rajapinnoilla (mm. hoito- ja kuntoutussuunnitelmat, verkostopalaverit yms.). Tämä mahdollistuu vain, kun taide ja kulttuuri on henkilöstön tietoisuudessa, puheissa ja palveluohjauksessa. Taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksia ei hoito- tai hoivatyössä useinkaan osata ajatella, jollei taide tai kulttuuri ole valmiiksi olennaisena osana omaa persoonaa. Kun taiteen ja kulttuurin hyvinvointimerkitykset tiedostaa, osaa niitä tarjota ja mahdollistaa myös asiakkaille. Taidetoiminta ei saa olla henkilöstölle lisävaatimus, vaan päinvastoin iloa, valoa ja toivoa tuova lisäelementti. Myös henkilöstölle itselleen.

 Ja työ jatkuu! Kymenlaakson liitto sai Taiteen edistämiskeskuksen myöntämää valtionavustusta 25 000 € Kulttuurisote-hankkeen aikana aloitettujen kulttuurihyvinvointitoimenpiteiden jatkamiseen ja viemiseen konkretian asteelle Kymenlaaksossa. Avustuksella varmistetaan hyvien toimintamallien juurtuminen ja toimeenpano ja taataan, että jo rahoitusta saaneet kärkihanketoimijat pystyvät viemään hankkeensa loppuun maakunta- ja sote-uudistuksen kaaduttua. Kymenlaaksossa kohderyhmänä on päihde- ja mielenterveyskuntoutujat sekä henkilökunta ja opiskelijat. Kulttuurihyvinvoinnin tietoisuutta lisätään lyhytkestoisten tietoiskujen ja kokemuksellisten koulutuspäivien avulla. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Etelä-Karjalan Jakkara-hankkeen kanssa. Jakkara-hanketta hallinnoi Eksote. Kymenlaakson Kulttuurisote -hanke toteutuu ajalla 1.4.–31.12.2019.

Kymenlaakson terveyttä kulttuurista -verkoston perusti keväällä 2017 joukko ihmisiä, joiden sydäntä lähellä on hyvinvoinnin edistäminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Verkostossa on mukana yli sata monella rajapinnalla toimivaa taide- ja sote-alan ammattilaista, yritystä, yhdistystä ja organisaatiota. Verkosto kehittää alojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä sekä jakaa tietoa, kokemuksia ja osaamista. Verkosto on ollut perustamisestaan asti hyvin aktiivinen ja vireä. Toimijoilla on vahva tahtotila kehittää ja vakiinnuttaa alueellista kulttuurihyvinvointityötä. Verkoston jäseniä aktivoidaan hakemaan apurahoja ja hankkeita sekä rohkeasti tarjoamaan erilaisiin yhteyksiin työparityöskentelyä (sote+taide). Taide ja kulttuuripuolen toimijoita rohkaistaan tuotteistukseen. Kymenlaakso on mukana jakoon.fi palvelun kehittämistyössä. Jakoon.fi on pilvipalvelu, jonka tavoite on saada taide ja kulttuurihyvinvointipalvelujen tarjonta kohtaamaan kysyntä.
Toimiva palvelutarjotin ja välitystoiminta on kulttuurihyvinvointityön seuraava työsarka. Yhteistyössä on voimaa - tässäkin!

Kymenlaakson hyvinvointia kulttuurista -verkoston Facebook-sivut »
Piia Kleimola
P. 040 548 8016, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
www.toimintavoima.fi

ESR-Matkailukehityshankkeen kysely maakunnan yrityksille

Hei matkailutoimija!

Pyydämme matkailualalla toimivia vastaamaan tekemäämme kyselyyn. Olemme kiinnostuneita kuulemaan näkemyksiänne vastuullisen matkailun toteuttamisesta ja siihen liittyvistä haasteista. Vastauksesi on meille erittäin tärkeä, olitpa sitten matkailuyrittäjä tai matkailuyrityksen työntekijä!

Kysely on osa Vastuullisen matkailun portaat -hanketta. Hankkeessa kehitetään koulutusmallia, jonka tarkoituksena on tukea Suomessa matkailualalla toimivien henkilöiden ja yritysten vastuullisuusosaamista. Kerätyn tiedon avulla tuotamme erilaisten matkailutoimijoiden tarpeisiin mukautuvan koulutusmallin, jolla edistetään matkailun vastuullisuutta ja vastataan ennakoivasti matkailun kasvuun liittyviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen tai liikamatkailuun.

Kyselyyn pääset tästä linkistä.
Kyselyyn vastaaminen onnistuu parhaiten tietokoneella tai tabletilla, mutta se toimii myös älypuhelimella. Vastaaminen vie noin 10-15 minuuttia. Vastaathan perjantaihin 21.6.2019 mennessä.
Kaikki hankkeessa kerätty tieto käsitellään luottamuksellisesti ja kyselymme vastaukset tallentuvat anonyymeinä.

Lisätietoja hankkeesta löydät täältä. Hanketta ovat toteuttamassa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Lapin yliopisto/Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu sekä Haaga-Helia. Lisätietoa kyselystä tai hankkeessa tehtävästä tiedonkeruusta saat halutessasi Oulun yliopiston tutkijatohtorilta Kaarina Tervo-Kankareelta: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai 050 350 7159.   

Vastauksestasi kiittäen

Kaarina Tervo-Kankare      Outi Kulusjärvi                   Saša Dolinšek                    Salli Ojala
FT, tutkijatohtori                FM, väitöskirjatutkija         FM, projektitutkija             LuK, projektitutkija

Maantieteen tutkimusyksikkö
PL 3000
90014 Oulun yliopisto

Laadukkaiden kiviaines- ja rakennuskivikohteiden etsintää jatketaan kesäkuussa Pohjois-Kymenlaaksossa

GTK:n tutkijat tekevät maastotöitä Etelä-Karjalan koillisosassa ja Kymenlaakson pohjoisosissa

Geologian tutkimuskeskus (GTK) jatkaa vuonna 2017 aloitetun kolmivuotisen Kaakkois-Suomen Kivi -projektin (KaaKi) töitä maastotyövaiheella. KaaKi-projekti toteutetaan yhteistyössä alueellisten ja valtakunnallisten kiviaines- ja luonnonkivialan yritysten kanssa ja pääosin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Maatalousrahaston rahoituksella.

Projektissa etsitään Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueelta laadukkaan kalliomurskeen raaka-aineeksi soveltuvat kallioalueet. Lisäksi kartoitettavista kalliokohteista arvioidaan soveltuvuus laadukkaan rakennuskiven raaka-aineeksi. Nämä kohteet toimisivat tulevaisuuden rakennuskiviesiintymävarantoina ja loisivat uusia rakennuskivilouhimoita sekä mahdollisuuksia rakennuskiveä hyödyntävien uusien yritysten muodostumiselle.

Projektissa tuotetaan kokonaisvaltainen näkemys maakuntien kalliokiviainesten ja rakennuskivien raaka-ainevaroista, niiden tarpeista ja varmistetaan riittävät toimintaympäristöt alueen yrityksille huomioiden luonnonvarojen kestävä käyttö pitkällä aikavälillä. Alueellisten rakennuskivien ja kalliokiviainesten raaka-ainevarantojen sekä esiintyminen tunteminen ja niiden kestävä käyttö luo pohjaa pitkäaikaiselle kiventuotannolle. Lisäksi se turvaa murskattavan kiviaineksen saannin yhteiskunnan infrastruktuurin tarpeisiin sekä alueellisesti että paikallisesti.

Pitkäaikaiseen tuotantoon soveltuvat kiviesiintymät sijoittuvat ympäristösyistä maaseudulle, asutuskeskusten ulkopuolelle ja luovat perinteisten maa- ja metsätalouselinkeinojen toimintaympäristöön uusia teollisia työpaikka- ja sivuelinkeinomahdollisuuksia.

GTK:n tutkijat jatkavat nyt maastotöitä projektin kolmantena kartoituskesänä. Työt alkavat Etelä-Karjalan koillisosasta toukokuussa ja siirtyvät kesäkuussa Kymenlaakson pohjoisosiin.

Kartoitusvaiheessa metsässä liikutaan kävellen, eikä se siten aiheuta haittoja ympäristölle. Paikoittain havainnointiin liittyen joudutaan paljastumilla siirtämään sammalta hieman syrjään. Testinäytteiden ottamiseen pyydetään maanomistajien luvat.

Lisätietoja:

Geologi Paavo Härmä, GTK, puh. 0400 478 938, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Yksikön päällikkö Asmo Huusko, GTK, puh. 050 348 8660, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.