Saavutettavuus-avustimet

Ajantasaisuuden arviointikortti

Kauppa

Maankäyttö- ja rakennuslaissa vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 4 000 k-m2 suuruista vähittäiskaupan myymälää. Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijoituspaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan palveluiden saavutettavuus huomioon ottaen ole perusteltu. Laki ei enää tunnista kaupan laatua tekijänä sijoitettaessa vähittäiskaupan suuryksikköä muualle kuin keskusta-alueelle. Lain mukaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. 

Maakunnan negatiivisella väestönkehityksellä on vaikutuksia myös kaupalliseen kysyntään erityisesti pienemmissä taajamissa. Kaupalliset palvelut keskittyvät maakuntakeskuksiin. Korona-pandemia ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat pakotteet ovat vaikuttaneet Venäjältä suuntautuvan ostosmatkailun virtoihin merkittävästi. Aiemmin ostosmatkailu Venäjältä oli merkittävä osa kaupallista kysyntää Kymenlaaksossa.

Maakuntakaavan merkinnät

Vähittäiskaupan suuryksikkö

Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamiseen soveltuvat taajamarakenteeseen liittyvät alueet.

Suunnittelumääräys:

Suuryksiköiden palvelutarjonnassa ja tarkemmassa sijoituksessa on varmistettava seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen. Vähittäiskaupan suuryksikköjä kehitettäessä ja sijoitettaessa on varmistettava, etteivät tehtävät toimenpiteet heikennä mitoituksen tai ajoituksen suhteen palveluiden saavutettavuutta keskustoissa ja seudun muissa osissa. Alueelle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 a §:ssä tarkoitettuja seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vähittäiskaupan myymälätilojen yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään: Sutela 30 000 k-m2; Siltakylä 25 000 k-m2. Siltakylään voidaan osoittaa päivittäistavarakauppaa enintään 4 000 k-m2.

Vähittäiskaupan myymäläkeskittymä

Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamiseen soveltuvia kaupan myymäläkeskittymiä, joiden saavutettavuus on hyvä.

Suunnittelumääräys:

Suuryksiköiden palvelutarjonnassa ja tarkemmassa sijoituksessa on varmistettava seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen. Vähittäiskaupan suuryksikköjä kehitettäessä ja sijoitettaessa on varmistettava, etteivät tehtävät toimenpiteet heikennä mitoituksen tai ajoituksen suhteen palveluiden saavutettavuutta keskustoissa ja seudun muissa osissa. Alueelle saa sijoittaa sellaisia seudullisesti merkittäviä kaupan suuryksiköitä, joilla ei ole merkitystä päivittäiseen palvelujen saavutettavuuteen. Alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä päivittäistavarakaupan suuryksiköitä. Alueelle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 a §:ssä tarkoitettuja seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vähittäiskaupan myymälätilojen yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään: Jylppy 50 000 k-m2; Keltakallio 60 000 k-m2; Korjala 65 000 k-m2.

Vähittäiskaupan kehittämisen kohdealue

Merkinnällä osoitetaan vähittäiskaupan kehittämisen kohdealueet, jotka yhdyskuntarakenteellisen sijaintinsa perusteella soveltuvat seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamiseen.

Suunnittelumääräys:

Suuryksiköiden palvelutarjonnassa ja tarkemmassa sijoituksessa on varmistettava seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen. Vähittäiskaupan suuryksikköjä kehitettäessä ja sijoitettaessa on varmistettava, etteivät tehtävät toimenpiteet heikennä mitoituksen tai ajoituksen suhteen palveluiden saavutettavuutta keskustoissa ja seudun muissa osissa. Alueelle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 a §:ssä tarkoitettuja seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vähittäiskaupan myymälätilojen yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään: Jumalniemi 230 000 k-m2; Kauppakeskusalue 390 000 k-m2; Summa 120 000 k-m2. Summaan voidaan sijoittaa päivittäistavarakauppaa enintään 5 000 k-m2.

Vähittäis- ja rajakaupan kehittämisen kohdealue

Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan kohdealueet, joilla on rajakaupan ja matkailua palvelevan vähittäyskaupan ominaispiirteitä.

Suunnittelumääräys:

Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee varmistaa rajan toiminnan kannalta oleellisen viranomaistoiminnan, liikenteen ja muiden alueen palveluiden yhteensovittaminen. Alueelle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 a §:ssä tarkoitettuja seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vähittäiskaupan myymälätilojen yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 000 k-m2. Kun alue on noin 80 000 k-m2 toteutunut ja selvityksiin perustuen voidaan osoittaa tuleva kaupan rakentamisen merkittävä lisätarve, voidaan kokonaismitoituksen 100 000 k-m2 ylittävä osa (50 000 k-m2) ottaa käyttöön.

Ajantasaisuuden arviointi

Laskennallisesti 4 000 k-m2 kokoinen päivittäistavarakauppa tarvitsee n. 7 500 asukasta toimiakseen keskimääräisellä myyntitehokkuudella. Laajan tavaravalikoiman 4 000 k-m2 kokoinen suurmyymälä tarvitsee toimiakseen keskimääräisellä myyntitehokkuudella n. 4 800 asukasta. Tilaa vaativan kaupan 4 000 k-m2 kokoinen myymälä tarvitsee laskennallisesti noin 6 700 asukasta ja autokaupassa vastaavasti 8 900 asukasta. 

Maakuntakaavan kaupan ratkaisu perustuu vuonna 2016 tehtyyn kaupan seurantaraporttiin, 2017 tehtyyn maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia tarkastelevaan raporttiin sekä vuonna 2019 tehtyyn Vaalimaan kaupan selvitykseen. Kymenlaakson kaupan kehitystä ja vallitsevan maailmantilanteen vaikutuksia maakunnan kaupalliseen kehitykseen ei ole tutkittu maakuntakaavatasolla. Koko maan tilastojen valossa pandemia ja inflaation kiristyminen on vaikuttanut vähittäiskaupan tilanteeseen ja kaupan liikevaihdon nousu on viime aikoina johtunut ainoastaan hintojen noususta, ei myynnin määrän noususta. Vähittäiskaupan liikevaihto Kymenlaaksossa oli vuonna 2021 1 324 543 tuhatta euroa, kun vuonna 2018 se oli 1 207 793 tuhatta euroa. Kymenlaaksossa mm. Zsar-kauppakeskus on suljettu. Maakuntakaavaan vähittäiskaupan rakenteellinen perusratkaisu on kuitenkin  ajantasainen  

Seurantapalvelut ja -aineistot

Aluerakennekuva 2050

Aluerakennekuva 2050

Kymenlaakson aluerakenteen keskeinen tavoite on ekotehokkaan ja eheän yhdyskuntarakenteen kehittäminen. Työn tekemisen muodot ja asumisen tarpeet ovat muuttuneet. Aluerakenteen kehittämisellä vastataan muutostrendeihin sekä edistetään maakunnan houkuttelevuutta, asumisviihtyisyyttä ja vetovoimaa. 

Tutustu Kymenlaakson aluerakennekuvaan 2050 karttapalvelun avulla.

Siirry palveluun

Aluerakenteen kehityskuva 2050

Aluerakenteen kehityskuva 2050

Aluerakenteen kehityskuva 2050 sivustolla voit tutustua erilaisiin Kymenlaakson aluerakenteen analyyseihin ja seurantaan liittyviin palveluihin.

Siirry palveluun

Tilastot

Kaupan alan toimialakortti

Tutustu Kymenlaakson kaupan alan kehitysnäkymiin Kymenlaakso Ennakoi -palvelun toimialakorteilla. Korteilla tarkastellaan mm. toimialakohtaisia trendejä ja signaaleja.

Kymenlaakson liiton logo

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Hovioikeudenkatu 6, 45100 Kouvola

Sivutoimipiste
Laivurinkatu 7, 48100 Kotka

Toimisto on avoinna maanantaisin ja torstaisin 9 - 15. Muina aikoina asiakastapaamiset sovitusti.

Sosiaalinen media


Tilaa uutiskirje

Copyright Kymenlaakson liitto 2023-. Oikeudet muutoksiin pidetään.