Kymenlaakso on kokenut jälleen kovan iskun Stora Enson ilmoitettua torstaina 16.6. sulkevansa Sunilan sellutehtaan Kotkassa. Kymenlaakson liitto on pahoillaan työnsä menettävien ja heidän perheidensä puolesta ja huolissaan lopettamispäätöksen kerrannaisvaikutuksista. Irtisanomiset koskevat suoraan n. 250 työntekijää. Aiemmin tässä kuussa yhtiö sai päätökseen Anjalankosken paperitehtaan toisen paperikoneen sulkemiseen liittyvät muutosneuvottelut, joiden seurauksena 50 henkilön työsuhde päättyy. Lakkautusten välilliset seuraukset ovat näitäkin suuremmat. Tätä ennen Fazer ilmoitti lakkauttavansa meijeritoiminnan Korian tehtaalla. Laukkautuksen vaikutukset koskivat noin 95 työntekijää. TEM on julkaissut käynnistävänsä rakennemuutostukitoimet yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Liitto toimii asiassa aktiivisena osapuolena Kymenlaakson tilanteen parantamiseksi.
”Kymenlaakso tulee tarvitsemaan erityistoimia uusien vihreiden investointien mahdollistamiseksi, muutos- ja täydennyskoulutukseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseen, puhtaan energian saatavuuden turvaamiseen sekä väyläinvestointeihin liittyen.” toteaa maakuntajohtaja Jaakko Mikkola. Liitossa nähdään Venäjän hyökkäyssodan moninaiset vaikutukset itäiseen Suomeen sekä erityisesti metsäteollisuuteen. Aluekehitysvarjojen jaossa Kaakkois-Suomi rinnastetaan vauraaseen Etelä-Suomeen, jonka vuoksi alueen työkalut selvitä rakennemuutoksesta ovat huomattavasti heikommat kuin muun itäisen Suomen. Liitto näkee, että aluekehitysvaroja on kohdennettava paremmin kurjistuvan kehityksen pysäyttämiseksi. Alueen tilanne tulee huomioida myös tulevalla EU-rahoituskaudella.
Puhtaan energian saatavuus turvattava
Liitossa nähdään, että Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta on erityisen tärkeää pitää itäraja elinvoimaisena. Uudet investoinnit karkaavat puhtaan energian tuotannon alueille. Sen saatavuus on turvattava myös itäiseen Suomeen. ”Suomi on vaarassa jakautua kahtia. Sodan ja sen seurauksien suorat vaikutukset sekä tuulivoimainvestointien mahdottomuus rajan läheisyydessä vauhdittaa Itäisen Suomen kurjistumista.” maalaa Mikkola.
Puhtaan energian saatavuuden turvaamiseksi, on kunnille hyvitettävä tuulivoimatuotannon puutteesta aiheutuvat verotulon menetykset tavalla tai toisella. Alueen kunnat ovat joutuneet ahdinkoon jo pelkästään väestökehityksestä johtuvasta valtionosuuksien merkittävästä leikkaantumisesta hyvinvointialueiden rahoittamiseksi. Kuntien talouden varaan ei siis nähdä mahdollisuutta laskea merkittäviä kehittämistoimia. Taloudellisen toimeliaisuuden, elinvoiman ja huoltosuhteen näkökulmasta toimia alueen elinvoiman turvaamiseksi tulee siis tarkastella laaja-alaisesti.
