Maakunnan kehityksen kärjessä

Yhteistyötä maakuntien verkostoissa tarvitaan

Pieninä, joustavina ja ketterinä toimijoina maakuntaliitot tekevät laajaa yhteistyötä kansainvälisissä ja kansallisissa verkostoissa, joissa pohditaan aluerakennetta, liikennejärjestelmää, alueiden kilpailukykyä, yritysten liiketoimintaedellytyksiä tai kansalaisten hyvinvointia. Blogissa tarkastellaan Kymenlaakson Liiton nykyistä toimintaa erilaisissa verkostoissa. Hallitusohjelman maininnat itsehallintoalueista jäävät odottamaan hallituksen tulevia päätöksiä.

 Alueiden yhteistyötä kansallisesti

1990-luvun alusta alkaen maakuntaliitot (18 kpl) ovat olleet kuntapohjaisen ja demokraattisen aluehallinnon organisoitumismuoto. Maakuntaliittojen keskeiset tehtävät ovat alueen kehittäminen ja maakuntakaavoitus.

Maakuntaliitoissa työskentelee noin 600 työntekijää. Maakuntaliittojen yhteistyö on välttämätöntä parhaimman osaamisen, hyvien toimintatapojen, alueiden kilpailukyvyn, kansalaisten tasavertaisten mahdollisuuksien, kansainvälisten yhteyksien ja oman alueden edunvalvonnan turvaamiseksi. Jokainen maakuntaliitto ja sen henkilöstä osallistuu maakuntaliittojen keskinäiseen yhteistyöhön.

Aluesuunnittelussa katsotaan pitkälle tulevaisuuteen. Ympäristöministeriön johdolla muun muassa maankuntaliittojen edustajat  osallistuivat prosessiin, jonka tuloksena syntyi Suomen kehityskuva tavoiteltavasta aluerakenteesta ja liikennejärjestelmästä vuonna 2050.  Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen osallistui aktiivisesti työskentelyyn. Jokainen arvioikoon itse, voiko näin pitkälle nähdä. Luultavasti prosessissa syntyneet keskustelut ovat tärkeämpiä kuin itse lopputulos. 

Euroopan Unionin aluekehitysrahaston ohjelman (EAKR-ohjelma) toteutusta Etelä-Suomessa koordinoi Uudenmaan liitto. Yhteistyössä on mukana Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Hämeen, Päijät-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan liitot. Tosiasialliset rahoituspäätökset tekee kukin maakunta, mutta muodollisen rahoituspäätöksen tekee Uudenmaan liitto. Sähköinen rahoitus- ja maksatusprosessi on mahdollistanut uudenlaisen toimintatavan. Valitettavasti käytettävissä olevien varojen määrä on vähentynyt Kymenlaaksossa noin 40 %, joten sekin pakottaa osaltaan tehostamaan halllintoa. Hanketoteuttajan näkökulmasta muodollisen rahoituspäätöksen saaminen kestää aikaisempaa kauemmin, joten uutta toimintatapaa pitää vielä parantaa.

Vuoden 2015 vaaleissa valittiin ensimmäisen kerran Kaakkois-Suomen vaalipiiristä 17 kansanedustajaa. Vaalipiirin muodostavat Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat. Vaalipiirijaon edellyttämällä tavalla liitot valmistelivat yhteistyössä yhteiset hallitusohjelmatavoitteet 2015. Jatkossa yhteistyötä kansanedustajien kanssa tehdään maakuntien yhteistyönä kerran pari vuodessa järjestettävien tapaamisten muodossa. Jokainen maakuntaliitto ymmärrettävästi tekee kansanedustajien kanssa yhteistyötä myös asiakohtaisesti.

Vuodesta 2010 alkaen aluekehityslaki on velvoittanut maakunnat muodostamaan ns. yhteistoiminta-alueita. Valtioneuvoston päätöksellä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat muodostavat yhteistoiminta-alueen (noin 315 000 asukasta). Meillä on yhteinen biotalousklusteri ja metsäteollisuuskeskittymä, rajaan liittyvä yhteistyö, systemaattinen venäläisten matkailijoiden tavoittelu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Kymenlaakson maakuntahallitus on lukuisissa kannanotoissaan todennut, että Kymenlaakso suuntautuu Etelä-Suomeen. Tätä näkemystä tukevat tiedot kymenlaaksolaisten tosiasiallisesta asiointiliikenteestä. Kymenlaakso toimii metropolialueen ja Venäjän välittäjänä ja on osa pohjoista kasvuvyöhykettä ja sen aluerakennetta ja on osa EU:n komission hyväksymää TEN-T / ydinverkkokäytävää. Toki myös monet hallinnolliset rakenteet (HYKS-Erva, Etelä-Suomen RR-ELY Häme, Etelä-Suomen AVI) sitovat Kymenlaaksoa metropolialueen suuntaan.

Parhaillaan ollaan käynnistämässä entistä tiiviimpää yhteistyötä Päijät-Hämeen liiton suuntaan. Toisaalta Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteistoimintaryhmän toiminta on sovittu käytännössä lopetettavaksi ja tarvittavat maakuntaliittojen yhteiset päätökset tehdään jatkossa maakuntahallitusten yhtäpitävin päätöksin.

Tulevaisuudesta

Nykyisessä hallitusohjelmassa on kaksi alueisiin olennaisesti liittyvää kirjausta. Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on yhteensä enintään 19.  Alueet vastaavat sote-palvelujen järjestämisestä alueellaan.

Toisen kirjauksen mukaan valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille.

Tällä hetkellä emme tiedä, mitä itsehallintoalue tarkoittaa, tuleeko samalle maantieteelliselle alueelle yksi itsehallintoalue (niinhän sitä luulisi) ja montako näitä alueita tulee olemaan (max 19 eli nykyinen määrä). Luultavasti näihin kysymyksiin saadaan vastauksia ensi talven aikana.

Muutoksia on tulossa ja niihin on varauduttava. Pyrimme osaltamme erilaisissa verkostoissa vaikuttamaan siihen, että kymenlaaksolaisten mahdollisuudet liiketoimintaan, työn tekemiseen ja hyvinvointiin voisivat tulevaisuudessa parantua !

e-max.it: your social media marketing partner

Tagit: yhteistyö,, verkosto