Maakunnan kehityksen kärjessä

Maakunnassa saavutettu sotesopu

Maakuntauudistuksen johtoryhmä linjasi periaatteet tammikuun 2017 kokouksessaan. Myös maakunnan sote-työryhmä pääsi yksimielisyyteen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä maakunnassa. Sotesovun syntymistä oli kauan odotettu – ja nyt on saavutetulle yksimielisyydelle annettava kaikki tuki ja sitä edelleen vahvistettava. Sote edellä menevässä uudistuksessamme juuri sotesopu onkin ensiarvoisen tärkeää. - Onneksi olkoon kaikille sotesovun saavuttamisessa mukana olleille!

Esivalmisteluvaiheen työsuunnitelma

Esivalmistelusuunnitelma 1.0 hyväksyttiin maakuntauudistuksen johtoryhmässä tammikuussa 2017. Sen pohjalta laaditaan parhaillaan työsuunnitelmaa, jossa sote- ja maakuntauudistuksen eri toimenpiteet saavat vastuutahot ja aikataulun.

Väliaikaishallinto aloittaa loppuvuodesta 2017

Mikäli eduskunta ehtii käsitellä maakuntauudistuksen ison lakipaketin juhannukseen mennessä, väliaikaishallinto aloittaa suunnitellussa aikataulussaan 1.7.2017. Aloitukseen saattaa tulla tekninen viivästys, mutta - niin tai näin – joka tapauksessa loppuvuodesta 2017 maakunnissa siirryttäneen uuden juridisen henkilön eli maakunnan aikaan. Nämä uudet maakunnat voivat jo rekrytoida henkilöstöä väliaikasihallinnon tarpeisiin. Maakuntavaalit järjestetään 28.1.2018. Uusi maakuntavaltuusto kokoontuu maaliskuussa 2018.

Kymenlaaksossa edelleen tekemisen meininki

Kymenlaakson sote- ja maakuntauudistuksen monet valmisteluryhmät, työryhmät ja tiimit jatkavat 2017 tiivistä työtään – ja maakunnassa on edelleen se sama tekemisen meininki, jolla aloitimme elokuussa 2016. Tiukka aikataulu tekee työstä jäntevän – otetaankin se mieluummin mahdollisuutena kuin uhkana! Maakuntapalvelut etenevät soten tapaan kohti väliaikaishallinnon alkamista.

Jaakko Mikkola
Maakuntajohtaja

 

KYMENLAAKSON KESÄYLIOPISTO – 50-VUOTTA ELINIKÄISTÄ OPPIMISTA

Meillä on tänä vuonna kaksinkertainen ilo juhlia. Vietämme monin tapahtumin Suomi 100 juhlavuotta ja myös Kymenlaakson kesäyliopiston 50-vuotisjuhlavuotta.

Kymenlaakson kesäyliopisto on aloittanut toimintansa Kotkan kaupungin ylläpitämänä kesäkorkeakouluna vuonna 1967, josta toiminnan laajennettua perustettiin maakunnallinen Kymenlaakson kesäyliopiston vuonna 1970. Tällöin ylläpitäjäksi tuli Kymenlaakson maakuntaliitto ja vuodesta 1993 lähtien ylläpitäjänä on toiminut Kymenlaakson Liitto.

Kymenlaakson kesäyliopisto täydentää omalta osaltaan maakunnan koulutustarjontaa monipuolisella ja laajalla tarjonnalla. Vaikkei Kymenlaaksossa ole omaa yliopistoa, voi kesäyliopistossa opiskella monia yliopisto-opintoja tutkintotavoitteisesti, täydentää ammatillista osaamistaan, opiskella harrastuspohjaisesti tai osallistua erilaisiin seminaareihin. Lisäksi tarjolla on ainutlaatuista klassisen kuvataiteen opetusta Repin-instituutin kuvataidekoulussa, jollaista ei löydy muualta Suomesta.

Seuraamme alueen koulutustarpeita ja pyydämme asiakkailtamme ja yhteistyökumppaneiltamme ideoita, jotta voimme vastata koulutustarpeisiin. Toimintamme onkin joustavaa, koska meillä ei ole lainkaan vakituisia opettajia, vaan palkkaamme aina kouluttajamme tiettyä koulutusta varten. Näin voimme nopeasti ja joustavasti järjestää koulutuksia erilaisiin tarpeisiin. Tavoitteemme on löytää kuhunkin koulutukseen kouluttajaksi parhaita mahdollisia asiantuntijoita, jotta asiakkaamme saisivat parasta mahdollista koulutusta.

Olemme pieni toimija, mutta tuemme omalta osaltamme elinikäistä oppimista, jolla voidaan tukea maakunnan kehittämistä ja kehittymistä elinvoimaiseksi ja osaavaksi maakunnaksi.

Kuten tiederehtorimme professori Kirsti Lonka toteaa kirjassaan Oivaltava oppiminen (2015): ” Oppimisella ei ole ikärajaa. Sitä tapahtuu jo ennensyntymää ja aina ihmisen viimeiseen elinpäivään asti. Jos ihminen ei jatkuvasti kehity ja opi uutta, hän alkaa taantua ja menettää otteensa elämästä.”

Elina Ivakko
rehtori
Kymenlaakson kesäyliopisto

100 päivää maakuntajohtajana – ”Kymenlaakso 2.0”

100 päivää maakuntajohtajana – ”Kymenlaakso 2.0”

Sata päivääni maakuntajohtajana Kymenlaakson liitossa tuli täyteen marraskuun alkupäivinä. Palasin tuttuun taloon elokuun 2016 alussa – alkoi ”Kymenlaakso 2.0”. Hyvä henki – osaava henkilökunta. Työkenttäni laajentui maakuntauudistuksen myötä reformin koordinointiin. Ministeriö oli kesän aikana vastuuttanut maakunnan liitot koordinoimaan uudistusta. Maakunnan liitot perivät valmisteluvastuun kaikkialla maassa.

Kymenlaakso oli kyllä edelleen sama upea maakunta kuin ennenkin, ”Kymenlaakso 1.0:n” aikana 1996-2003 – raja, rata, meri, joki... Kuitenkin haasteet olivat nyt kasvaneet melkoisesti. ”Kymenlaakso 2.0” oli alkanut lupaavasti, joten innolla tuumasta toimeen! Elokuussa piirrettiin yhdessä saman tien uusi laatikkoleikki: maakuntahallitus uudistuksen kärkeen ja muutosjohtaja samasta organisaatiosta, Kymenlaakson liiton johtoryhmästä. Työkenttä näytti valtavalta eikä visiokaan heti näyttänyt aivan selkeältä, mutta sen sijaan into uuden maakunnan rakentamiseen oli vahva.

”Tehläh yhles Kymenlaaksos!”

Avuksi saatiin nopeasti kymenlaaksolainen hyvä yhteishenki! - Kymenlaakson kunnat, ELY-keskus, TE-keskus, Carea ja pelastuslaitos lähtivät yhdessä Kymenlaakson liiton kanssa tekemään uutta maakuntaa. Olihan kyseessä meidän kaikkien yhteinen maakuntamme. Maakunnan oloissa massiivinen erilaisten johto-, ohjaus- ja valmisteluryhmien, puheenjohtajien ja sihteeristön kokouskaruselli alkoi pyöriä tauotta. Muutosta johtava maakuntahallitus kokoontui välillä linjaamaan isoja päätöksiä. Mukana oli tekemisen meininki.

Yhteishengellä onkin koko ajan ollut keskeinen merkitys monissa työpajoissa ja aivoriihissä, joita kokousten välissä on keritty järjestää. Haasteista huolimatta on vallinnut yhteinen tahto ja visio rakentaa Kymenlaaksosta vahva eteläsuomalainen maakunta, jonka logistinen sijainti Suomessa on erinomainen.

Lisää kierroksia sotemakuun

Sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketti etenee talvella eduskuntakäsittelyyn. Kymenlaakson sotemakun maakuntamessut järjestetään 7.12.2016. Vuodenvaihteessa 2016/17 sote- ja maakuntauudistus on saamassa uuden sote-projektijohtajan. Talvella 2017 on aika vahvistaa myös tukipalvelujen valmisteluryhmiä projektipäälliköillä... Ja jos eduskunta talven aikana korjauksin hyväksyy käsittelemänsä lakipaketin, kaikki loputkin maakunnan liiton käytössä vielä olevat voimavarat voidaan sen jälkeen vapauttaa sote- ja maakuntauudistuksen hyväksi.

Tämän lisäksi vuonna 2017 tarvitaan vielä lisää valtion tukea uusien maakuntien ylösajoon – paljon nyt luvattua enemmän. Väliaikaishallinnonhan on tarkoitus aloittaa jo kesällä 2017.

Mikäli valtakunnallinen sote- ja maakuntauudistus etenee hallituksen suunnitelmien mukaan, kevättalvella 2017 tulisi päättää väliaikaishallinnon järjestämisestä. Uskon meidän pääsevän siitäkin yhteisymmärrykseen kuten esivalmisteluvaiheesta elokuussa 2016. Vahva luottamushenkilöiden osallistuminen tarvitaan myös väliaikaishallinnon tueksi.

Kun mottomme pohjoiskymenlaaksolaisittain kuuluu ”Tehläh yhles Kymenlaaksos!”, eteläkymenlaaksolaisittain se voisi kuulua vaikkapa ”Tehää porukas Kymenlaaksos!” tai esimerkiksi Pyhtään Munapirtissä ”Vi gör det tillsammans i Kymmenedalen!”.

Jaakko Mikkola, maakuntajohtaja / landskapsdirektör

Kymenlaakson Liitto Viranomaiset Manskilla -tapahtumassa 17.8.2016

Kymenlaakson Liitto ja Kymenlaakson kesäyliopisto oli mukana jo 15. kertaa järjestetyssä Viranomaiset Manskilla -tapahtumassa Kouvolassa 17.8.2016. Liiton uutuuttaan hohtavalla kojulla kävikin vilske ja vilinä kun ihmiset kävivät ihmettelemässä Kymenlaakson Liiton ja Kymenlaakson kesäyliopiston toimintaa. Esittelyssä olivat niin ikään kesäyliopiston kurssit kuin samaisena päivänä nähtäville tullut Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Jännittäviä tilanteita koettiin päivän aikana, kun kauniista aurinkoisesta säästä huolimatta tuuli yltyi puuskaiseksi ja oli viedä teltan mennessään. Kymenlaakson Liiton ja kesäyliopiston neuvokas henkilökunta sai kuitenkin pidettyä teltan aisoissa ja keskustelua ihmisten kanssa jatkettiin teltassa samalla roikkuen.

Kymenlaakson Liiton pisteellä pääsi myös tutustumaan Liiton paikkatieto- ja karttapalveluihin sekä testaamaan käytännössä, miten Kymenlaakson maakuntakaava 2040 työssäkin hyödynnettävä karttapalautteen antaminen toimii. Kymenlaakson Liitto oli valmistellut erityisesti Viranomaiset Manskilla -tapahtumaa varten kyselyn lempipaikasta Kymenlaaksossa. Kaikki vastanneet saivat vaivanpalkaksi kauniin vihreän Kymenlaakson Liiton parkkikiekon. Kyselykoneelle muodostuikin ajoittain jonoa, kun ihmiset halusivat päästä lisäämään suosikkipaikkansa kartalle. Vastauksia kertyi kaiken kaikkiaan 41 kappaletta ja suosikeiksi nousivat eritoten Kouvolan keskustan läheiset alueet sekä Repovesi. Vastauksissa oli selkeästi havaittavissa vastaajien kotiseuturakkaus omaa kotikuntaansa kohtaan. Kouvolan keskustaa ja sen läheisiä alueita kuvailtiin seuraavasti: "Museokortteli. Viehättävää vanhaa Kouvolaa.", "Tykkimäki. Siellä on kivoja laitteita.", "Kymijoki. Hyvä kalastuspaikka.", ja "Lapsuusmaisemani". Repoveden aluetta taas ylistettiin "Luonnonkaunis joka vuodenaikaan.", "Mukava retkeily- ja kiipeilypaikka.", "Rentouttavaa samoilla luonnossa ja kuntoakin kohentavaa.", ja "Siellä ihminen uudistuu.".

Muistoksi Kymenlaakson Liiton teltalta mukaan sai upeaakin upeampia Liiton logolla varustettuja glitterkyniä sekä silmälasien puhdistamiseen tarkoitettuja liinoja. Vuosi toisensa jälkeen suosittu Kymenlaakson rakennuskulttuuri -kirja vietiin myös käsistä. Suut pistettiin vielä makiaksi Kymenlaakson Liitto ja Suomi 100 -karkeilla. Kymenlaakson Liitto kiittää kaikkia Liiton teltalla vierailleita ja kyselyyn vastanneita. Ensi vuonna taas tavataan Viranomaiset Mansilla -tapahtumassa. Tätä ennen muista pitää silmällä Kymenlaakson Liiton ja kesäyliopiston sivuja ja tapahtumia sekä vaikuttaa Kymenlaakson maakuntakaava 2040 valmisteluun jättämällä palautetta karttapalvelussamme.

Parasta aikaa – kesä ja Suomi100 – juhlavuoden valmistelut

Ennen lomalle jäämistä on hetki aikaa pysähtyä ja pohdiskella menneen talvikauden ”tuloksia” Suomi100 – aluekoordinaattorin näkökulmasta. Miten Kymenlaakso valmistautuu viettämään Suomen itsenäisyyden juhlavuotta ?

Valtioneuvoston kansliassa toimiva Suomi100 – hanke avasi viime syksynä verkossa sekä suomi100 – tunnuksen hakemisen että valtakunnalliseksi määriteltävien hankkeiden osalta rahoitushaun. Kymmenkunta hanketta Kymenlaaksosta tavoitteli valtakunnallista rahoitusta. Tietääkseni yksi hanke maakunnastamme on valtakunnallista rahoitusta saanut ja osaltaan tulee viestimään itsenäisyyden 100 vuodesta.

suomi100 – tunnuksen on saanut toistakymmentä omassa maakunnassa maakunnan toimijan toimesta järjestettävään tapahtumaan tai tekoon. Näitä toivotaan kertyvän vielä huomattavasti lisää ! Hae ohjelmaan mukaan https://ohjelma.suomi100finland.fi/

Monessa maakunnassa, myös Kymenlaaksossa, toteutettavia hankkeita on runsaasti. Voidaan syödä, luistella, tanssia, saunoa tai vaikkapa kävellä YHDESSÄ. Hyvin monin tavoin voimme omatoimisesti osoittaa kunnioitusta ja arvostustamme 100 vuotiaalle Suomi – neidolle. Näistä kaikista mahdollisuuksista kerromme lisää muun muassa marraskuun alussa julkaistaville nettisivuillamme ja tietysti sosiaalisessa mediassa. Linkitämme asiat toisiinsa #meidänkymenlaakso #suomi100

Alueellisen rahoitushaun ensimmäisellä 16.5.2016 päättyneellä kierroksella jätettiin 10 hakemusta, joissa avustusta haettiin 98 000 €. Rahoitusta yhteensä 14 000 € päätettiin myöntää kahdelle kaikki alueelliset painopisteet (nuoret ja lapset, innovatiivisuus ja kuntarajat ylittävä toiminta) täyttävälle hakemukselle.

Näitä hankkeita tuemme:

-        Nuorisokeskus Anjala aikoo järjestää Suomi100 – hankkeena kymenlaaksolaisten lasten ja nuorten leirin, jossa eri puolilta tulevat lapset ja nuoret tutustuvat toisiinsa, pohtivat kulttuurikasvatuksen keinoin, miten Suomessa välitetään ihmisistä ja toteuttavat yhdessä taiteilijan kanssa yhteistyötaideteoksen. Leirin alhainen osallistumismaksu antaa mahdollisuuden osallistua leirille. Hankkeen nimi on upeasti: Välittäminen 2017. 

-        Kymenlaakson liikunnan Unelmavuoden 2017 tavoitteena on lisätä maakunnan alueen ihmisten päivittäistä liikkumista ja fyysistä aktiivisuutta, löytää kokeilujen avulla uusia pysyviä toimintamalleja sekä lisätä yhteistyötä eri toimijatahojen kanssa. Hankkeen pääteemana on yhdessä tekeminen. Sinä voit päättää mitä teet ! Tähän minä osallistunJ

Alueellinen rahoitushaku jatkuu 31.12.2016 asti. Ensi vuoden alussa meillä on tiedossa kokonaiskuva maakunnallisesta toiminnasta !

Kunnissa, kouluissa, museoissa, päiväkodeissa, seurakunnissa, seuroissa ja kaikenlaisissa ”porukoissa” tehdään paljon valmistelua ensi vuoden juhlinnan eteen ! Paljon mieliinpainuvia ja unohtumattomia hetkiä tullaan toteuttamaan.

Juuri nyt on aika nauttia Suomen ihanasta suvesta. Kerätkäämme voimaa valosta ja lämmöstä.

Kenet sinä veisit Luonnon päivien viettoon?


Kuva: Mari Limnell

Kenet sinä voisit viedä Luonnon päivien viettoon? Kuka kaipaisi apuasi ja intoasi, jotta voisi osallistua? Ensi vuonna on luvassa toinen toistaan hienompia ja helppoja tapoja nauttia Kymenlaakson upeasta luonnosta -kansallispuistoista, Kymijoesta, merestä ja saaristosta, järvistä, luonnonsuojelualueista, luontopoluista, soista ja metsistä. Voisitte lähteä vaikkapa soihtuvaellukselle, villiyrttikurssille, yömelontaan, aistikävelylle metsään, kuutamouinnille, jälkien tunnistusretkelle lumiseen luontoon tai yöpyä tähtitaivaan alla. Tavoitteena on, että Luonnon päivien aikana mahdollisimman moni lähtee luontoon itselleen mieluisella ja ehkäpä jopa aivan uudella tavalla. Itse aion kokeilla perheeni kanssa retkiluistelua sekä viedä isovanhempani eväsretkelle Repovedelle. Haluan myös tutustuttaa lapseni lähiluontoomme, metsiin ja niittyihin. Niissä riittää ihmeteltävää vuoden jokaiselle päivälle.

Suomen luonnon päiviä vietetään


•    4.2.2017 teemalla ”Sukella talveen
•    20.5.2017 teemalla ”Villiinny keväästä
•    17.6.2017 teemalla ”Rakastu kesäyöhön” ja
•    26.8.2017 teemalla ”Juhli luontoa


Kymenlaakson Luonnon päivien valmistelu käynnistyi 21.6.2016 Kuusankoskella Metsähallituksen järjestämässä työpajassa, jossa oli paikalla parikymmentä osallistujaa mm. latu-, lintu- ja luonnonsuojelujärjestöistä, Martoista sekä Kouvolan kaupungilta. Työpajan osallistujat halusivat tuoda maakuntamme upeaa luontoa lähemmäksi ja tutummaksi kaikille, mutta erityisesti lapsiperheille, ikäihmisille sekä maahanmuuttajille. Osallistujat ideoivat Luonnon päiville monenlaista ohjelmaa, kuten perhosbongausta, rantaongintaa, tarinointia erätulien äärellä, retkiruokakursseja, pop-up -laavuravintoloita, lumikenkäkävelyä sekä eväsretkiä luontoon.

Ensi vuonna on siis tarjolla monenlaisia, kaikille avoimia tilaisuuksia tutustua niin Etelä- kuin Pohjois-Kymenlaaksonkin moni-ilmeiseen luontoon. Kesän aikana ideoita jalostetaan konkreettisiksi tapahtumiksi. Seuraava Luonnon Päivien suunnittelutyöpaja järjestetään Karhulassa maakuntatalolla 24.11.2016.

•    Jos olet kiinnostunut osallistumaan Kymenlaakson Luonnon Päivien toteutukseen, ota yhteyttä Metsähallituksen Joel Heinoon (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.). Voit myös merkata oman Luonnon Päivien tapahtumasi kartalle (linkki alla)

Suomen luontoa juhlitaan itsenäisyytemme satavuotispäivän kunniaksi vuonna 2017. Kymenlaakson liitto koordinoi juhlavuoden järjestelyjä Kymenlaaksossa.

•    Jos sinulla, yhdistykselläsi tai yritykselläsi on idea siitä, miten haluaisit juhlistaa satavuotiasta Suomea, käy tutustumassa Suomi 100 -sivuun, jossa on lisätietoa aiheesta (linkki alla).

 Tervetuloa mukaan suunnitteluun!

Luonnon päivät 2017   Suomi 100 Kymenlaaksossa

 

Kymenlaakson maakuntakaava 2040 ja digitaalisuus

  • Kymenlaakson maakuntakaava 2040 työssä hyödynnetään osallistavia
  • paikkatietomenetelmiä ja kehitetään digitaalista maakuntakaavaa.

Kymenlaakson Liitto on käynnistänyt Kymenlaakson maakuntakaava 2040 -kokonaismaakuntakaavan. Yhtenä läpileikkaavana teemana on maakuntakaavan digitaalisuuden edistäminen parantamalla maakuntakaava-aineistojen saavutettavuutta, hyödynnettävyyttä ja käytettävyyttä. Maakuntakaava-aineistojen lisäksi kaavaprosessin aikana syntyneitä tutkimus- ja selvitysaineistoja avataan vapaasti hyödynnettäväksi. Näin lisätään maakuntakaavoituksen läpinäkyvyyttä ja aineistojen hyödynnettävyyttä Kymenlaaksossa.

Kymenlaakson Liitto osallistuu valtakunnalliseen maakuntakaavojen harmonisoinnin, visualisoinnin ja e-palveluiden hankekokonaisuuteen (HAME), jonka tavoitteena on luoda edellytykset maakuntakaavatiedon helpommalle ja tehokkaammalle hyödyntämiselle. Hankkeessa luodaan maakuntakaavoitukselle oma tietomalli sekä sujuvoitetaan kaavan laadintaa yhdenmukaistamalla tietosisältöä ja visualisointitapoja.

Kymenlaakson maakuntakaava 2040 valmistelussa hyödynnetään digitaalisia vuorovaikutusmahdollisuuksia ja annetaan kymenlaaksolaisten itsensä kertoa sekä osoittaa kartalla, miltä tulisi näyttää Kymenlaakso 2040. Suunnitellaan yhdessä toimiva Kymenlaakso!

Kymenlaakson maakuntakaava 2040   OSALLISTU

 

YLE:n alueradiot ovat saaneet uudet nimet; miksi?

YLE:n alueelliset radiot ovat saaneet uudet nimet 7.1.2016. Maakuntien nimet ovat kadonneet Pohjanmaata ja Saame-aluetta lukuun ottamatta. Kymenlaakson radio on nyt YLE Kotka. Maakunnan nimi ei näy myöskään alue-TV:n puolella. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ovat yhdessä YLE Kaakkois-Suomi, kuten tähänkin asti on asianlaita ollut.

On vaikea ymmärtää, miksi YLE on vaihtanut pitkäaikaiset ja vakiintuneet nimet ja säilyttänyt yhden maakunnan nimen. YLE vakuuttaa, että nimenmuutokset eivät vaikuta uutisointiin ja ohjelmiin maakunnan alueella. Jääpä nähtäväksi.

Minun mielestäni ei ole tarkoituksenmukaista ja oikein maakuntien muita kuntia kohtaan, että maakunta - YLE:n  nimi perustuu  pelkästään toimituksen sijaintipaikkakuntaan. YLE:n ratkaisu voi olla ymmärrettävä suurilla paikkakunnilla, mutta monikeskuksisissa maakunnissa se ei toimi. On myös vaikea ymmärtää ajankohtaa ”uudistukselle”, kun maahan ollaan perustamassa uudenlaista alueiden itsehallintoa = maakuntahallintoa nykyisen maakuntajaon mukaisesti. YLE ei ole ollenkaan ratkaisussaan seurannut aikaansa eikä ottanut huomioon alueiden, maakuntien, identiteetin vahvistumista.

Olisi erinomaista, jos YLE tekisi nyt nopeasti saman kuin Posti viime vuonna omalta osaltaan ja ottaisi maakuntien nimet takaisin.

Juha Haapaniemi
maakuntajohtaja

Interreg-rajayhteistyö 25 vuotta – mennäänkö eteenpäin vai palataanko vanhaan?

Vuosi 2015 on ollut eurooppalaisen alueyhteistyön 25-juhlavuosi. Interreg vakiintunut nimitys EU:n aluepolitiikan rahoitusinstrumentista, jolla tuetaan alueiden välistä, EU-valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Kymenlaakson maakunta on mukana Keskisen Itämeren Interreg-ohjelmassa, jossa edistetään yhteistyötä Suomen, Viron, Latvian ja Ruotsin välillä. Myös koko Itämeren alueen kattava ohjelma on kymenlaaksolaisten toimijoiden hyödynnettävissä.
Vuosi 2015 on ollut myös uuden ajan kansainvaellusten vuosi, joka on Euroopassa näkynyt mittavana turvapaikanhakijoiden virtana. Tämä on saanut monet vaatimaan rajojen sulkemista. Historiallinen muistimme on valitettavan lyhyt. Vain 25 vuotta sitten Eurooppa oli vasta vapautunut jyrkästä kahtiajaosta länsi- ja itäblokin välillä. Suomi oli jotain harmaata vyöhykettä siinä välissä. Rajat blokkien välillä ja jopa blokkien sisällä olivat esteitä ihmisten, pääomien ja tavaroiden vapaalle liikkumiselle. Pohjoismaita lukuun ottamatta Länsi-Euroopassakin passi- ja tullitarkastukset olivat arkipäivää. Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne laskettiin kymmenissä tuhansissa, kun nykyään puhutaan kahdeksasta miljoonasta.
Neljännesvuosisata on lyhyt aika historiassa, mutta siinä ajassa moni asia Euroopassa on muuttunut huomattavasti parempaan suuntaan. Euroopan unionin tavoite toimivista sisämarkkinoista on nyt paljon lähempänä kuin 25 vuotta sitten, mutta tehtävää riittää silti edelleen. Valtioiden rajat ja jokaisessa jäsenmaassa noudatettavat omat käytännöt muodostavat edelleen esteitä, jotka vaikeuttavat arkeamme ja hidastavat talouskasvua. On selvää, että unionin ulkorajavalvonta on saatava toimimaan, jotta sisärajojen yli voidaan jatkossakin liikkua vapaasti. Rajojen sulkeminen johtaisi entistä syvempään lamaan ja suurempaan työttömyyteen.
Interreg-yhteistyö on kehittynyt vaiheittain tai kerroksittain, kuten oheinen syntymäpäiväkakku kuvaa. Se alkoi tutustumisesta ja luottamuksen rakentamisesta. Seuraava vaihe oli yhteyksien parantaminen, jota jatketaan edelleen. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvä yhteistyö nostettiin yhteistyöteemaksi näiden jälkeen. Uusimmat ohjelmat panostavat talouskasvun aikaansaamiseen.
Toivottavasti voimme jatkossakin panostaa enemmän rajojen muodostamien esteiden poistamiseen kuin niiden uudelleen pystyttämiseen.
Toni Vanhala
kansainvälisten asiain päällikkö

Menestystarinoita

Merikotka viihtyy taas Suomessa ja Kymenlaaksossa! Suomenlahdella löydettiin tänä vuonna yli 30 merikotkien pesää. 1970 luvulla laji oli sukupuuton partaalla. Nyt sen reviiri laajenee koko maassa.

Merikotkan suojelutyö on ollut merkittävä ja todella rohkaiseva ympäristönsuojelun menestystarina. Tarina kertoo ennen kaikki sitä, että pitkäjänteisellä työllä on mahdollista ratkaista myös vaikeimmat ympäristöongelmat. Monet pitivät merikotkien suojelutyötä välillä jopa turhana. Ajateltiin, että peli on menetetty ja edellytyksiä lajin pelastamiselle ei enää ole. Täytyy nostaa hattua niille monille, jotka alkoivat toimia silloin, kun muut heittivät hanskat naulaan.

Ympäristönsuojelun menestystarinoita on paljon. Valitettavasti ne eivät aina pääse etusivuille. Hyvä esimerkki globaalisen tason yhteistyön suursaavutuksista on otsoniongelman ratkaiseminen. Otsonikato on pysähtynyt ja otsonikerros alkanut elpyä. Kun Montrealin pöytäkirja allekirjoitettiin 25 vuotta sitten, vain harva olisi voinut kuvitella, että ongelman ratkaisemiseksi päästään kansainvälisellä yhteistyöllä niin pitkälle.

Suuri maailmanlaajuinen ympäristöhaaste on täällä hetkellä ilmastonmuutoksen torjuminen. Monille on turhauttava seurata, miten hitaasti maalimaanlaajuiset ilmastotalkoot edistyvät. Monet epäilevät, että ilmastoneuvotteluissa ei päästään ikinä eteenpäin. Monet luopuvat. Näinä hetkenä kannattaa muistaa menestystarinoita. Maailmaan pyörät jauhavat hitaasti ja hyviä uutisia täyttyy joskus odottaa pitkään.

Yksi hyvä uutinen tuli äskettäin USA:sta: Yhdysvaltain presidentti Barack Obama esitteli muutama päivä sitten suunnitelmansa maansa kasvihuonepäästöjen vähentämisestä! ”Sukupolvemme on ensimmäinen, joka kokee ilmastonmuutoksen vaikutukset, ja viimeinen, joka voi tehdä jotain sen torjumiseksi”, Obama sanoi.

Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia

Mikä yhdistää Ruotsia, Saksaa, Yhdysvaltoja ja Iso-Britanniaa? Varmasti moni asia, mutta ainakin näissä maissa talous kasvaa samoin kuin työvoiman määrä. Nämä maat ovat pitkään olleet myös voimakkaan maahanmuuton maita. Tutkimusten mukaan maahanmuutto edistää talouden kasvua.

No mitenkäs Suomessa tulisi maahanmuuttoon suhtautua? Tietenkin myönteisesti. Maan talous tallaa paikallaan ja työvoima ja työpaikat vähenevät. Kuitenkin Suomessa monilla tahoilla tuntuu olevan halu käpertyä sisäänpäin ja hankaloittaa entisestään tänne haluavien maahan tulemista. Samoin hädässä olevien pakolaisten saapumista pitäisi rajoittaa. Tällainen ei ole sivistyneen ja vauraan yhteiskunnan tapa toimia. Mitä ihmettä me, pitkälle koulutettu kansa ja viennistä sekä kansainvälisyydestä riippuvainen maa, oikein pelkäämme?

Hyvin monilta tuntuu unohtuneen, että Suomesta on usein läh-detty kurjuutta pakoon pääosin Ruotsiin sekä Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Australiaan asti. Mitä sitten olisi tehty, jos nämä maat eivät olisi avanneet rajojaan sinne haluaville?

Ketkä muistavat 1990-alun laman Suomessa, niin muistavat myös sen, kuinka Suomi oli syvässä ahdingossa ja kansainvälisten rahoitusinsituutioiden avun varassa. Jos Suomi olisi silloin ollut Euroopan Unionin jäsenmaa ja jos Euroopan Vakausmekanismi EVM olisi ollut olemassa, niin Suomi olisi halulla ottanut EVM:n apua vastaan. Niin kuin Kreikka tekee nyt ja niin kuin monet muutkin maat, mm. Portugali ja Espanja ovat tehneet. Kun sormi pystyssä neuvotaan muita ja kirotaan ”etelän” maiden huonoa talouskuria, kannattaa ensin muistaa, että olemme itse olleet usein samankaltaisessa ahdingossa. Eikä sitä koskaan tiedä, tarvitsemmeko apua taas itsekin.

Kun pääministeri Sipilän hallitus purkaa turhia normeja, toivon, että Suomen kansalaisuuden hakemisen hankaluuksia vähennetään kovalla kädellä. Esimerkkejä on runsaasti siitä, kuinka maassa pitkään asuneet ja tänne veronsa maksaneet, muiden EU-maiden kansalaiset, joutuvat vuosikausia kestävään kansalaisuuden hakumenettelyyn. En tiedä, miksi valtiovaltakin haluaa hidastaa tänne haluavien etabloitumista, kun kuitenkin juhlapuheissa puhutaan vapaasta liikkuvuudesta EU:n sisällä ja halusta saada maahan työtä tekeviä. Ei Suomi niin houkutteleva maa ole, että meillä on varaa pitää tänne haluaville kynnykset mahdollisimman korkeina.

Juha Haapaniemi

Hallituksen toimeenpanosuunnitelma teon alla

Maan hallitus istuu avokonttorissa ja valmistelee hallitusohjelmansa toimeenpanosuunnitelmaa. Seuraavassa muutama näkökulma erityisesti kuntien ja liittojen asemaan vaikuttavista hallitusohjelman osista. Hallituksen ohjelman näkökulma on täysin eri kuin vahvoihin peruskuntiin pyrkinyt Kataisen hallituksen ohjelma. Mikä tunnetusti ei onnistunut.

Nyt kuntia ja maakunnan liittoja koskevissa aluehallinnon järjestelyissä mennään kansanvaltaisiin  itsehallintoalueisiin sekä SOTE:n järjestämisessä että erikseen päätettävän muun, valtion ja kuntalähtöisen aluehallinnon järjestämisessä. SOTE:n osalta alueiden määrä on korkeintaan 19. Muun aluehallinnon osalta ei ole vielä linjausta alueiden määräksi. Järkevää tietenkin on, että alueella on yksi itsehallinto, kun hallintohimmeleistä pyritään eroon.

Itsehallintoalueelle tulee vaaleilla valittu ylin päättävä elin ja sen nimeämä hallinto. Sille annetaan tehtäväksi ainakin SOTE, jonka lainsäädännön pitäisi olla valmis ministeri Rehulan kaksivuotisen pestin aikana. Tässä vaiheessa, kun tarkempia tietoja ei ole olemassa, voi ajatella, että itsehallintoalueen muita tehtäviä olisivat liittojen nykyiset tehtävät. Siis kaavoitus, aluekehitys, edunvalvonta, kansainvälisten asioiden edistäminen, EU:n rakennerahastoasiat jne. Kunnilta voisi tulla muita tehtäviä, kuten esim. pelastustoimi (mikä muutamassa maakunnassa jo onkin maakunnan liiton alla). Valtion aluehallinnosta siirtyisivät luontevasti alueellisia kehittämistehtäviä ja mahdollisesti jotain muutakin.

Paljon puhetta on herättänyt nk. maakuntavero. Pelätään, että veroaste tätä kautta nousee. Mutta onhan nytkin olemassa pakkokuntayhtymien, suurimpana sairaanhoitopiirit, laskuttama piilomaakuntavero. Se on noin 10-11 prosenttiyksikköä kunnallisveron tuotosta. Tietenkään itsehallintoalueen muodostaminen ei saa nostaa veroastetta; niiden muodostamisella pyritään päinvastoin kustannusten laskemiseen ja sitä kautta kokonaisverotuksen tason laskuun.

Odotamme jännityksellä, miten ja missä järjestyksessä tämä hallinnon uudistaminen toimeen pannaan.

Hyvää kesää!

Juha Haapaniemi
maakuntajohtaja

Yhteistyötä maakuntien verkostoissa tarvitaan

Pieninä, joustavina ja ketterinä toimijoina maakuntaliitot tekevät laajaa yhteistyötä kansainvälisissä ja kansallisissa verkostoissa, joissa pohditaan aluerakennetta, liikennejärjestelmää, alueiden kilpailukykyä, yritysten liiketoimintaedellytyksiä tai kansalaisten hyvinvointia. Blogissa tarkastellaan Kymenlaakson Liiton nykyistä toimintaa erilaisissa verkostoissa. Hallitusohjelman maininnat itsehallintoalueista jäävät odottamaan hallituksen tulevia päätöksiä.

Lue lisää